Oulun kaupungin on tarpeen maksaa ylimmälle johdolle kilpailukykyistä palkkaa. Silti korotuksen ajoitus pian kunnallisvaalien jälkeen ei ole tyylikäs ratkaisu.
Oulun kaupungin ylimmälle virkamiesjohdolle, kaupunginjohtaja Kari Nenoselle sekä apulaiskaupunginjohtajille Matti Pennaselle ja Silja Hiironniemelle on tulossa noin 20 prosentin palkankorotus vuoden alussa. Nenosen uusi palkka on 9 714 euroa ja apulaiskaupunginjohtajien lähes 8 000 euroa. Kansliapäällikön peruspalkka nousee 5 666 euroon.
Parhaillaan maassa ovat menossa palkkaneuvottelut, joissa tavalliset palkansaajat eivät voi uneksiakaan tämän suuruusluokan tasokorotuksista. Jos tulosopimus syntyy, sen tuomat palkankorotukset nousevat 4,6 prosenttiin syksyyn 2007 ulottuvalla sopimuskaudella. Siksi on varmaa, että kaupunginhallituksen tekemä ratkaisu herättää myös vähemmän tyytyväisiä puheita kaupungilla aivan perustellusti.
Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Lahdessa, Porissa ja Jyväskylässä ykköskaupunginjohtajan saama korvaus on ollut selvästi suurempi kuin Oulussa. Perusteet tehdylle päätökselle ovat siis olleet olemassa.
Muodollisesti kaupunginhallituksen tiistainen päätös syntyi täysin asianmukaisesti, mutta silti vaikutelmaksi jäi, että asiassa ei haluttu pelata niin avoimin kortein kuin olisi ollut suotavaa. Olisi ollut tyylikästä kertoa kaupungin johdon palkankorotussuunnitelmista reilusti jo ennen kunnallisvaaleja tai viimeistään Oulun budjetin julkistamisen yhteydessä.
Syksyllä Oulussa aloitettiin kaupungin virastopäälliköitä ja liikelaitosjohtajia koskeva palkantarkastuskierros, mutta tuolloin ei vielä puhuttu ylimmästä johdosta eikä tämän mittaluokan korotuksista. Pian tehtävänsä jättävä kaupunginhallitus hoiti asian nyt pois päiväjärjestyksestä viime töinään vähän kuin häpeillen, vaikka asiassa ei ole mitään hävettävää. Tietenkin myös kaupunginjohtajien ansiokehityksestä täytyy pitää huoli.
Vastaisuudessa olisi varmaankin järkevämpää nostaa kaupungin johdon palkkoja yleisen ansiotason nousun mukana, jotta silmätikuiksi nousevilta isoilta kertarysäyksiltä vältyttäisiin. Vaikka Oulun kaupungin nykyisen johdon palkkoja ei ole korotettu heidän toimikaudellaan ja nyt tehtiin myös tasokorotus, kaupunkilaisten on vaikea niellä noita korotusprosentteja tuossa tuloluokassa.
Mutta Suomessa ylipäätään ei ole totuttu luontevaan keskusteluun palkoista edes silloin, kun tiedot ovat julkisia. Siinä olisi yleisen asennemuutoksen paikka, mutta miten mitään kehitystä voi tapahtua, kun asioita hoidetaan niin kuin Oulussa nyt tapahtui.
Jyväskylässä nähtiin kesällä kunnallispoliittisesti repivä näytelmä, kun uusi kaupunginjohtaja, Lappeenrannasta tullut Markku Andersson neuvotteli itselleen 11 500 euron kuukausipalkan ja nousi tällä parhaiten palkatuksi kaupunginjohtajaksi. Eronnut kaupunginjohtaja Pekka Kettunen sai puolentoista vuoden palkkaa vastanneen erorahan.
On ilmeistä, että Jyväskylän ratkaisut ovat osittain taustalla myös Oulussa. Andersson venytti palkkahaitaria niin paljon, että suuremman Oulun korkein virkamiesjohto putosi yhä syvemmälle palkkakuoppaan. Vaikka Kari Nenosen palkka nousee noin 20 prosentilla, lopputulos on silti yhä kaukana Jyväskylän tasosta, joka onkin kohtuuton.
Suurten kaupunkien johtaminen on vastuullista ja pitkiä päiviä teettävää työtä, josta saatavan korvauksen pitää olla kilpailukykyinen. Muuten voi osaajista tulla pula.