Pääkirjoitus

Hyvä mutta kallis kak­sois­rai­de

Seinäjoen ja Oulun välisen rautatien kauan kaivattu perusparannus alkaa pian.Tätä lupausta voi pitää varmana.

Seinäjoen ja Oulun välisen rautatien kauan kaivattu perusparannus alkaa pian. Tätä lupausta voi pitää varmana. Töiden aloittaminen on kirjattu jo tämän vuoden budjettiin, ja liikenneministeriön kehyksissä varsinaisen rakentamisen pitäisi alkaa 2008.

Mutta työt on jaksotettu kahteen vaiheeseen, ja toistaiseksi kyseessä on vasta ensimmäinen, vajaan sadan miljoonan euron vaihe. Siitä eteenpäin aikataulut ja rahoitus ovat yhä hämärän peitossa.

Ratahallintokeskuksessa on juuri valmistunut ympäristövaikutusten arviointiselvitys yva, joka on edellytys töiden aloittamiselle. Perusparannukseen on olemassa kaksi eri vaihtoehtoa. Toisessa niistä uutta kaksoisraidetta rakennetaan vajaat 70 kilometriä, toisessa kaksoisraide rakennettaisiin koko 335 kilometrin matkalle.

Valintaa näiden kesken ei tarvitse tehdä vielä. Ykkösvaiheessa aloitettavat työt nimittäin ovat sellaisia, että ne sisältyvät molempiin vaihtoehtoihin joka tapauksessa. Päätökset Pohjanmaan radan lopullisesta muodosta siis siirtyvät seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle. Vähimmäisedellytys on, että pian aloitettavat työt jatkuisivat keskeytyksettä myös toiseen rahoitusvaiheeseen: peruskorjauksessa ei kannata pitää taukoa välillä.

On täysin paikallaan, että yvassa on otettu huomioon myös kaksoisraide koko matkalle. Sellainen ratkaisu olisi ilman muuta paras. Se lisäisi selvästi rataliikenteen kilpailukykyä ja nopeuksia, hyödyttäisi koko maan elinkeinoelämää ja edistäisi kestävää kehitystä. Kyseessä olisi investointi tulevaisuuteen. Ruotsissa on viime vuosina ollut rohkeutta isoihinkin rautateiden uusinvestointeihin.

Mutta ongelmaakaan ei tarvitse kaukaa etsiä: se on tietysti raha. Ykkösvaihtoehtokin maksaa noin 500 miljoonaa euroa. Jotta radan kunto vihdoin kohenee ja nopeudet kasvavat, näistä määrärahoista on lähivuosien budjeteissa pidettävä kynsin hampain kiinni.

Koko matkan kaksoisraide uusine siltoineen olisi monin verroin tätä kalliimpi. Ei ole realistista vaatia sellaista, ei ainakaan ennen kunnon selvitystä yhteiskunnallisista kokonaisvaikutuksista. Pallo siirtyy vaalien jälkeisille poliittisille päättäjille. Myös nelostie kaipaa isoa kunnostusta, kuten moni muukin kohde. Rahojen löytäminen tuiki tarpeellisten liikennehankkeiden rahoitukseen on ennen muuta poliittinen päätös.

paakirjoitus@kaleva.fi