Vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin tiistaina tilanteessa, jossa Suomen talous on odotettua suuremmissa vaikeuksissa, hallituspuolueiden välit huonot ja oppositio voimansa tunnossa.
Yleensä tässä vaiheessa, runsas vuosi ennen eduskuntavaaleja, hallitus on jakanut hyvää kansalle. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta, ellei hyväksi lasketa sitä, että tarvittavat säästöt ja veronkorotukset saatetaan lykätä suosiolla seuraavalle hallitukselle.
Valtiopäivien avajaisissa puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei entisenä talousmiehenä ja valtiovarainministerinä malttanut olla puuttumatta ajankohtaiseen velkakeskusteluun, vaikka talousasiat eivät presidentin toimivaltaan kuulukaan. Arvojohtajalta, jollaisena presidentti halutaan nähdä, tätä sen sijaan odotetaan.
Niinistö varoittelee velkaantumisesta. Kansakunta voi ylittää vaikean ajan elämällä velaksi, mutta Niinistö huomautti, ettei sen varaan voi pysyvästi rakentaa.
Presidentin viesti hallitukselle ja eduskunnalle on, että julkista taloutta tulee tasapainottaa säilyttämällä perusluottamus talouteen ja tulevaisuuteen.
Keinot Niinistö jättää hallituksen ja eduskunnan harkittavaksi yleisohjeella: ”Jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi muilta vaatia.”
Eduskunnallaon edessään työntäyteinen kevät. Pöydälle tulevat hallituksen esitykset kunta- ja sote-uudistuksiksi, jotka ovat koko valmistelun ajan lyöneet kiilaa paitsi hallituksen ja opposition välille, myös hallituksen sisälle.
Kun taloustilanteen odotetaan jatkuvan yhä vaikeana ja edessä on vielä eurovaalit keväällä, politiikan kentällä riittää jännitettä.
Sosiaalidemokraateilla on puoluekokous, jossa istuva puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen joutuu kamppailemaan paikastaan. Tämä vaikuttaa hallituksen ilmapiiriin, sillä Urpilaisen on kirkastettava linjaansa säilyttääkseen paikkansa puheenjohtajana.
Hallituksen hajoamista ja ennenaikaisia vaaleja on väläytelty, mutta näin tuskin tapahtuu.
Kummallekaan päähallituspuolueelle ennenaikaiset vaalit eivät olisi eduksi. Puolueiden kannatus on gallupien mukaan pudonnut tuntuvasti viime eduskuntavaaleista. Oletettavaa on, että kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johtajat tekevät melkoisia myönnytyksiä toistensa suuntaan saadakseen pidetyksi hallituksen koossa.
Hallituspuolueiden sisällä löyhien kompromissien politiikka lisää painetta, joka voi purkautua hallituskumppaneita piikittelevinä irtiottoina niin kuin tähänkin saakka on tapahtunut.
Ennenaikaisia vaaleja on väläytelty lähinnä keskustasta, joka on onnistunut vakiinnuttamaan mielipidemittauksissa asemansa suurimpana puolueena.
Keskustallekin ennenaikaiset vaalit tulisivat siinä mielessä ennen aikojaan, että sairauslomalla olevan puheenjohtajan Juha Sipilän terveydentila on arvoitus. Keskustan kannatuksen kasvun kun voi panna pitkälti Sipilän piikkiin.
Pääkirjoitus