Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa lopetetaan Suomessa vuonna 2029.
Linjaus on hyvä. Sen sijaan turve näyttää olevan hallitukselle kovin tulenarka polttoaine.
Torstaina saatiin vahvistus sille, mitä käytännössä tarkoittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite luopua kivihiilestä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Jos hallituksen esitys menee läpi, kaukolämpöä ja verkkovirtaa ei tuoteta Suomessa hiilellä enää vuoden 2029 vapusta alkaen.
Päätöstä on helppo kehua. Kivihiili kuuluu kyseenalaiseen kärkipäähän hiilidioksidin päästölähteenä.
Hallituksen esittelyaineistossa todettiin, että Suomi aikoo olla fossiilisten polttoaineiden luopumisessa edelläkävijä. Hiilen kohdalla eurooppalainen ykköspaikka on kuitenkin jo jaettu. Vanha kaivosmaa Belgia sulki viimeisen hiilivoimalansa jo vuonna 2016, ja muutama muukin maa kulkee Suomea edellä.
Teknisesti hiilestä luopuminen ei tapahdu käden käänteessä. Siksi pitkähköä siirtymäaikaa voi perustella.
Pohdittavaa linjaus aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, jonka kaukolämmöstä paikallinen energiayhtiö Helen tuotti viime vuonna kivihiilellä peräti 61 prosenttia. Pääkaupunki on tässä kohdassa kaukana kansallisesta suunnannäyttäjästä.
Hyvän varastoitavuutensa ja edullisen hintansa takia kivihiili on ollut keskeinen energian huoltovarmuuden takaaja. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vakuutti kuitenkin torstaina, että suomalaiset kodit lämpiävät ja lamput syttyvät tulevaisuudessa ilman kivihiiltäkin.
Poikkeusoloissa valtiovalta voi antaa luvan hiilen käyttöön vuoden 2029 jälkeenkin. Se on järkevää. Maata ei voi jättää kylmään ja pimeään.
Se, millainen voitto ilmastolle hiilestä luopuminen lopulta on, riippuu siitä, millä hiilen jättämä aukko korvataan. Energian säästön varaan ei voida laskea paljon.
Hallitus puhuu nyt biomassasta, joka olisi ainakin puuhaketta – ja osaksi tuontitavaraa.
Puun polttokaan ei tunnetusti puhdista ilmaa, mutta sillä on ehdottomat etunsa hiileen nähden: jos kaadetun puun tilalle kasvaa uusi, se sitoo poltosta ilmaan päässyttä hiilidioksidia.
Hallituksen lakipakettiin on kääritty myös biopolttoaineiden käytön lisäysvelvoite ja turpeen energiaveron korotus. Biopolttoaineiden ilmastoystävällisyydestä kiistellään, mutta turpeen polton vahingollisuudesta ilmastolle ei ole mitään epäselvää. Ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin lähteenä turve ylittää jopa kivihiilen.
Hallitukselle turpeen käytön vähentäminen näyttää kovin vaikealta. Taustalla ovat epäilemättä turpeeseen liittyvät taloudelliset ja työllisyystekijät. Nyt hallituksen ottama askel ei todellakaan ole mikään edelläkävijän reipas harppaus.
Ymmärrettävää on, että poistuvan energianlähteen tilalle pitää löytää korvaavia, ja se vie aikansa. Silti myös turpeesta irtautumiselle pitäisi hahmottaa jokin aikataulu.
Viimeistään se pitäisi kuulla tulevalta hallitukselta. Sen aikana nyt rakenteilla olevien ydinvoimaloidenkin roolista Suomen perusvoiman tuotannossa on tarkempi kuva.