Kuten Paavo Lähetkangas toteaa kannanotossaan (Kaleva 23.11./Lukijalta), Suomen hallitus on halunnut lisätä tuulivoiman tuotantoa maassamme.
Tavoitteessa on onnistuttu, sillä tuotantotuen avulla Suomeen on kehittynyt pysyvät tuulivoimamarkkinat, joiden avulla Suomi on sekä saavuttamassa ilmastotavoitteitaan että vähentämässä riippuvuuttaan tuontienergiasta.
Tuulivoima on tuonut muitakin etuja Suomelle, sillä se työllistää runsaasti eri alojen asiantuntijoita sekä rakennus- ja huoltoalan osaajia. Esimerkiksi Haapajärvellä Savinevan hankkeessa yhteistyötä tehtiin parinkymmenen paikallisen yrityksen kanssa, ja muun muassa betonin toimitti haapajärvinen yritys.
Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä on täynnä, ja eduskunnassa on valmisteilla uusi tuotantotuen kilpailutusjärjestelmä, jonka avulla tullaan lähivuosina toteuttamaan yhteiskunnalle edullisimpia uusiutuvan energian hankkeita.
Tuulivoima on mukana kilpailutuksessa, ja tuulivoimateknologian kehityksen myötä on jopa mahdollista, että tuulivoimaa tuotetaan verkkoon pian markkinaehtoisesti – ilman valtion tukea.
Kuten kirjoittaja toteaa, Pohjois-Pohjanmaalle on rakennettu paljon tuulivoimaa.
Tämä ei ole sattumaa: Pohjois-Pohjanmaalla tuulee, asutus on väljempää kuin etelässä ja puolustusvoimien tutkat rajoittavat vähemmän kuin idässä.
Tuulivoimarakentaminen on tarkasti säädeltyä maakunnan rajoista riippumatta ja sen perustana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavoitus sekä kuntien kaavoitus- ja luvitusprosessit.
Päätöksentekoa varten laaditaan kattava vaikutusarviointi, jossa otetaan huomioon myös hankkeiden yhteisvaikutukset. Suomessa tuulivoimaloiden etäisyyttä asutukseen ohjaa erityisesti vuonna 2015 voimaan tullut valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista.
Yhdymme kirjoittajan toteamukseen, että tuulivoimaloiden koko on kasvanut. Teknologisen kehityksen myötä voimalat ovat myös entistä tehokkaampia, joten voimme entistä paremmin taistella tuulivoimalla ilmastonmuutosta vastaan. Isot voimalat näkyvät toki kauemmas, mutta ne ovat edeltäjiään selvästi hiljaisempia. Esimerkiksi sahalaitaisten lapojen kehitys on pienentänyt tuulivoimaloiden äänipäästöä merkittävästi.
Tuulivoimalat ovat uusi näky suomalaisessa maisemassa ja on luonnollista, että se herättää keskustelua. Hallitus onkin teettänyt laajan puolueettoman selvityksen tuulivoimaloiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön (TEM, Energia, 28/2017).
Raportti valmistui kesäkuussa ja siinä todetaan, että tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden kuuluvalla äänellä ei ole terveysvaikutuksia, kun se pysyy annettujen ohjearvojen puitteissa. Infraäänitasot ovat puolestaan nykyvoimaloiden lähiympäristössä niin pieniä, että niiden todentaminen on erittäin haasteellista, ja terveysvaikutuksia ei ole tutkimuksissa löydetty.
Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että asenteet ja huolet vaikuttavat voimakkaasti koettuun häiritsevyyteen ja oireiluun.
Haapajärvelle on rakennettu 2015–2017 yhteensä yhdeksän tuulivoimalaa. Meille hankekehittäjille on hyvin tärkeää, ettei voimaloista aiheudu häiriötä Haapajärven asukkaille. Niinpä, kun on selvinnyt, että voimalat joissain tapauksissa ovat aiheuttaneet häiriöitä tv-vastaanottoon, signaalit on hoidettu asukkaiden ilmoitusten perusteella kuntoon.
On hyvä asia, että tuulivoimakeskustelu on Haapajärvellä vilkasta. Erityisen rohkaisevaa on ollut saada kannustavia kommentteja paikallisilta, joilla on kokemuksia Haapajärvelle jo rakennetuista tuulivoimaloista ja jotka pitävät niitä luontevana osana nykyistä ympäristöä. Haluammekin omalta osaltamme jatkaa vastuullista keskustelua, jotta asukkaat saavat luotettavaa, tutkittua tietoa tuulivoimasta.
Erwin Birr
Infinergies Finland Oy, Kempele
Amanda Cardwell
ABO Wind Oy, Helsinki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.