Nykyään itse kullakin on tuttuja, joilla työnkuva on heittänyt muutaman viime vuoden aikana häränpyllyä.
Vuosikausien mittainen palkkatyö ja vähintäänkin turvallisen tuntuinen työpaikka on saattanut vaihtua paljon epävarmempaan yrittäjyyteen.
Itse olen seurannut parin entisestä työpaikasta lähteneen, yrittäjäksi ryhtyneen taivalta. Silmiinpistävää on ollut mukava innostus, joka uusien yrittäjien silmäkulmasta on vilkkunut. Ei bisnes ole välttämättä lähtenyt liikkeelle ilman vaikeuksia, mutta se ei ole tunnelmaa pilannut.
Uusiakin ideoita on matkan varrella tuntunut heillä syntyvän. Aineksia saattaisi olla vaikka uuden yrityksen perustamiseen erilaisella liikeidealla, jos nykyinen ei lyökään loppujen lopuksi leiville.
On sanottu, että Nokialta lähteneet ovat päässeet yrittäjän taipaleella kovin helpolla rahoitukseen kiinni, kun Nokia on Bridge-ohjelmansa kautta heitä tukenut. Tuesta on kuitenkin varmasti ollut monelle iso apu, kun on päässyt näkemään yrittäjyyden eri puolia.
Ensi syksynä Bridge-rahat alkavat olla lopussa, ja yritysten pitää ruveta pärjäilemään omillaan.
Sellaisia piruja on siellä täällä ehditty manailemaan seinälle, että eivät kaikki nämä firmat pysy kuitenkaan hengissä. Eivät varmaan pysykään, mutta on ollut hyvä, että tällainen mahdollisuus yrittäjänuran kokeiluun on ollut tarjolla.
Nykypäivän tilanteessa on varmasti hyödyllistä, että yhteiskunta ja jopa yritykset ovat tarpeeksi valistuneita tukeakseen yrittäjiksi ryhtyviä. On aina mahdollista, että yritys alkaa työllistää yrittäjän lisäksi myös muita. On kaikkien etu, että alkavien yritysten taivalta sopivasti pönkitetään.
Ja korkeakoulutettujen perustamat yritykset ovat usein kasvuhakuisempia ja niillä on mahdollisuuksia työllistää suhteessa enemmän ihmisiä kuin yrityksillä keskimäärin.
Älkööt siis ne henkilöt lannistuko tai kantako häpeää, joiden yrittäjäntaival loppuu. On yleensä ottaen kunniaksi, että edes yrittää.
Yksinyrittäjien suuri määrä on merkki huonosta kehityksestä, siitä, että ihmiset eivät muuten työllisty. Kun ei saa palkkaa, on pakko yrittää repiä elanto jostakin. Uusia yrityksiä on viime vuonna syntynyt Suomeen kaikesta yrittämispuheesta huolimatta vähemmän kuin edellisvuonna, joten tällä rintamalla ei näy paniikkia.
Suomessa ei ole haluttu ryhtyä yrittäjäksi, koska leipä sillä puolella on monesti kovan työn takana. Kaiken todennäköisyyden mukaan kaikki syntyneet uudet yritykset eivät selviä hengissä.
Kolme ensimmäistä vuotta ovat yrityksien eloonjäämisen kannalta kriittisintä aikaa. Sen jälkeen lähes kolmasosa yrityksistä on lopettanut toimintansa.
Suomessa viiden toimintavuoden jälkeen toiminnassa on enää puolet yrityksistä.
Se on ollut monien mielestä aina kyseenalaista, kuinka pitkälle yrittäjyyttä voidaan ylipäätään opettaa.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii tietynlaista reipasta asennetta ja rohkeutta, ja sitä ei kaikissa tunnetusti ole.
Asenteisiin voidaan kuitenkin valistuksella vaikuttaa ja rohkeuskin yrittäjäksi ryhtymiseen voi kasvaa, kun asioista tietää enemmän.
Viisasta on aloittaa koulutus kasvatuksella jo alakouluiässä. Yliopistoikäisen opiskelijan opettaminen riskinottoon voi olla työlästä.
Yrittäjyys nostanee jatkossa arvostustaan nuorison keskuudessa. Kansakunnan kannalta olisi hyvä, jos yrittäjyydestä kiinnostuva nuoriso sattuisi keksimään yritysideansa vaikkapa jonkun sellaisen asian tiimoilta, jota voi viedä ulkomaille.
Siinä ei ole pitkän päälle tulevaisuutta, jos toinen puoli suomalaisista uusista yrittäjistä kampaa toisten tukkaa ja toinen puoli kuvaa sitä videolle.