Pääkirjoitus

Hyvä, että CIA:n van­ki­len­not tut­ki­taan

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ilmoitti torstaina pyytävänsä viranomaisilta selvityksiä Suomen mahdollisesta osallisuudesta CIA:n vankilento-ohjelmaan.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ilmoitti torstaina pyytävänsä viranomaisilta selvityksiä Suomen mahdollisesta osallisuudesta tai Suomen alueen käytöstä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n vankilento-ohjelmaan vuosina 2001–2006. Epäiltyjä terroristeja väitetään ohjelmassa kuljetetun ainakin Puolaan ja Liettuaan salaisiin kuulustelukeskuksiin.

Jääskeläisen päätös on yllättävä, jopa rohkea, sillä asiaa on jo selvitetty. Asialla oli 2011 ulkoministeriö.

Todisteita lennoista ei löytynyt, mutta ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) totesi, ettei Suomen viranomaisilla näyttäisi olevan keinoja selvittää asiaa.

Oikeusasiamies otti nyt asian tutkittavakseen omana aloitteenaan. Hyvä niin. Jääskeläisen toimistolla on ministeriötä laajemmat tiedonsaantioikeudet ja toimivaltuudet.

Euroopan unionin parlamentti kehotti syyskuussa EU:n jäsenmaita antamaan kaikki tarvittavat tiedot lentokoneista, joiden epäillään liittyvän CIA:n ohjelmaan. Nyt Jääskeläinen lähestyy 15:ttä viranomaista, esimerkiksi ulkoministeriötä, rajavartiolaitosta, pääesikuntaa ja presidentin kansliaa.

Asian tutkiminen on tärkeää sekä moraalisesti että poliittisesti. Suomen pitää suojella ihmisoikeuksia myös terrorismia torjuttaessa. Monet vankilennoilla kuljetetut vietiin Guantánamon vankilaan, jossa heitä pidettiin vuosia ilman oikeudenkäyntiä. Vaikka Suomen on syytä vaalia hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, se ei voi tapahtua hinnalla millä hyvänsä.

Jos Suomessa on sorruttu kyseenalaisiin menettelyihin, ne toivottavasti tulevat julki. Tulokset ovat kahta tulenarempia, jos toimintaan on liittynyt keskeisiä poliittisia tahoja. Mahdollista on koko ajan sekin, ettei laittomuuksia ole Suomessa tapahtunut.