H yvä arkkitehtuuri ei ole enää jotain, johon vain harvoilla on varaa ja jota ihaillaan kunnioittavan välimatkan takaa. Se on laskeutunut jalustalta sinne minne pitääkin eli kansan pariin. Nyt ovat arvossaan hyvät arkiympäristöt, elävä elämä. H yvä arkkitehtuuri luo hyvää ympäristöä, jossa asukkaiden itsetunto ja halu tehdä asioita kasvaa.
Oulu on arkkitehtuuripoliittisine ohjelmineen kulkenut asiassa etunenässä. Vuosien varrella tehdyistä käytännön ratkaisuista voi tietenkin olla monta mieltä, mutta ei käy kieltäminen, etteikö arkkitehtuuria olisi kaupungissa nostettu esille. Se on havaittu myös muualla, kansainvälistä huomiota on ropissut.
On helppo yhtyä entisen kaupunginjohtajamme Kari Nenosen toteamukseen, ettei meillä enää ole varaa olla ilman korkeatasoista ympäristöä ja arkkitehtuuria. Arkiympäristön laadusta on tulossa uusi kilpailuvaltti, kun yhä laajemmalla säteellä sukkuloivat ihmiset ja yritykset hakevat itselleen jalansijoja.
Kehitys suunnittelun, valvonnan ja toteutuksen laadussa on todettu olevan erityisen voimakasta siellä, missä hallintokuntien yhteistyötä tietoisesti edistetään. Arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat ovat tässä hyviä välineitä, jos eivät jää vain paperin asteelle. Oulussa ohjelma toimi ja toivottavasti toimii edelleenkin: se kokosi kaikki rakentamisen, kaupunkiympäristön ja kaavoituksen alat ja tarjosi yhteistä ymmärrystä lisäävän keskustelufoorumin.
Ja yhä parempaa on luvassa. Lähiviikkoina Ouluun valitaan kaupunginarkkitehti, jonka toimenkuvaan kuuluu kehittää kokonaan uusi, koko kaupungin rakentamiseen kohdistuva kaupunginarkkitehtikulttuuri. Rakentamisen laatua korostetaan, mutta laatu ei rajoitu vain teknisiin seikkoihin - myös kaupunkikuva ja toimivuus on osa sitä.
Oulun arkkitehtuuripoliittisen ohjelman neljä vuotta sitten laaditut toimenpidesuositukset toteutuivat kiitettävästi. Silti jotain jäi kaihertamaan. Vuoden 2003 jälkeen kaupungin talousarvioon ei ole sisältynyt rakennussuojeluun perehtyneen kaavoitusarkkitehdin toimea, eikä Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksen (Pora) toimintaa ole saatu vakinaistettua.
Näillä näkymin Pora toimii vuoden loppuun. Ensi vuoden budjettiin on tehty esityksiä toiminnan jatkamisesta, toivottavasti ne myös siellä pysyvät. Rakennussuojelun lisäksi keskus on mukana muun muassa kylien kehittämisessä ja palveluita on tarjolla myös alan yrityksille.
Tähän loppuun on aivan pakko päästää ihaileva huokaus loistavasta suunnittelusta ja hyvästä ympäristöstä, jota aika ei ole syönyt. Erinomaisen esimerkin tarjoaa Muhoksen Leppiniemi. Se kuten kuten muutkin arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat Oulujokivarren voimalaitosyhdyskunnat edustivat aikakautensa parhaimmistoa tyylissä ja materiaaleissa.
Niinpä ne edelleenkin ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä.