Oulun seudun ammattikoulutuksen kehittämistä miettivien pitää nyt harkita, olisiko taas aloitettava puhtaalta pöydältä. Myönteistä, joskin samalla välttämätöntä oli, että kiivas keskustelu pakotti päättäjät ensi marraskuun loppupuolelle jatkuvaan aikalisään. Vain aniharva kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä asia on nostattanut Oulun seudulla niin rajua keskustelua kuin seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän mittavat aikeet kierrättää ammattiopetuksen linjoja ja osaa ammattikorkeakoulutuksesta osakaskuntien välillä. Kiivas palaute oli suurin syy siihen, että Oulu yhtymän suurimpana osakkaana katsoi jatkovalmistelua tarvittavan ensi 25. marraskuuta pidettävään yhtymäkokoukseen saakka. Alunperin siirroista oli määrä päättää jo alkukesästä.
Oulun kanta muotoutui valtuustoryhmien välisessä neuvottelussa sunnuntai-iltana ja vahvistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Kaupunginhallitus huomautti, että koulutuksen kehittämistä valmistelleen työryhmän esitys on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä. Lisäselvitykset ja myös uudet vaihtoehdot katsottiin tarpeelliseksi. Kaupunginhallitus edellytti, että suunnittelu tapahtuu yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Siltä osin on ollut tähän asti pahoja katkoksia. Tuumaustauko antaa aikaa etsiä ratkaisuja tähänkin ongelmaan.
Uusia näkemyksiä varmasti tarvitaan. Voi jopa olla viisasta aloittaa taas puhtaalta pöydältä ja katsoa, mitkä alat voivat menestyä nykyisillä paikoillaan ja missä aidosti tarvitaan siirtoja ja muita muutoksia. Siirtäminen siirtämisen vuoksi ei ole järkevää; siirroille täytyy olla vakuuttavat perustelut.
Mahdollista pitäisi olla, että maakunnan sisällä tehdään yhteistyötä kuntayhtymän ja jonkin tai joidenkin muiden oppilaitosten kanssa. Saattaa jopa olla, että joitakin koulutuslinjoja voitaisiin vaihtaa ja keskittää maakunnan sisäisesti. Sellaiseen ryhtyminen osoittaisi kuntayhtymän johdolta luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.
Siirtohankkeiden ydinkohta on ollut se, että maatalouden ammattikoulutus Muhoksen Koivikossa on viime vuosina sujunut kiistatta hieman takerrellen. Hakijoiden määrä on kutistunut. Kuntayhtymän johdon ja sitä tukeneen MTK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin huolen maatalouden koulutuksen jatkumisesta alueella ymmärtää. Silti olisi kohtuutonta ryhtyä riepottelemaan hyvin menestyneitä opintolinjoja siirtämällä niitä maatalouskoulutuksen tueksi. Samalla jouduttaisiin täyttämään tyhjeneviä tiloja kuin ketjureaktiona kierrättämällä kaikkiaan neljäätoista koulutuslinjaa tai yksikköä.
Erityisen arveluttavana on täydestä syystä pidetty sitä, että 50 vuotta samoilla sijoilla pysynyt puutarhatalouden koulutus Kempeleen Pirilässä siirrettäisiin Muhokselle lisäämään maatalouskoulutuksen vetovoimaa. Pirilä ja Hämeenlinnan lähettyvillä oleva Lepaa ovat kohonneet Suomen johtaviksi puutarhataitojen eli puutarhatalouden, floristiikan ja viherrakentamisen kouluttajiksi. Samalla Pirilään on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt hieno opetuspuisto. Sitä ei voi siirtää. Koulu on tehnyt maineikasta työtä myös pelastamalla täkäläisiin oloihin sopivia hedelmälajikkeita ja jalostamalla uusia. Pirilän yksikön siirtäminen on tyrmätty asiantuntija-arvioissa niin monipuolisesti, että asian pitäisi olla selvä kuntayhtymän johdolle.
Myös Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö näyttää toimivalta ja vetovoimaiselta Vallinkorvassa. Opetusta on vaikea kehittää juurimalla hyviä yksiköitä sijoiltaan.