Sääskiä inisee tänä kesänä enemmän kuin viime vuosina. "Tästä välialueelta eli Oulun yläpuolelta ja pohjoisimman Lapin alapuolelta on kuulunut kommenttia, että niitä alkaa olla ihan vanhaan malliin", hyönteistutkija Juhani Itämies Oulun yliopiston eläinmuseosta kertoo.
Itikoiden kovalta tuntuva määrä saattaa Itämiehen mukaan johtua siitä, että ihmiset kerkesivät jo hiukan tottua sääskettömyyteen. "Ei niitä poikkeuksellisen paljoa ole, mutta muutamaan edellisvuoteen verrattuna ero lienee merkittävä. Siinä oli kaksi tosi kuivaa vuotta peräkkäin, jotka veivät hyttyskannan minimiin", hän sanoo.
Viime kesä ja edellisvuoden syksy muokkasivat otolliset olosuhteet hyttysten kehittymiselle. "Toissa syksynä satoi kovasti ja vesitilanne alkoi kohentua. Viime kesäkään ei ollut enää niin kuiva ja loi hyvin pääomaa hyttysille", Itämies perustelee.
Tänä kesänä runsain määrin syntyneet inisijät voivat paksusti. "Olosuhteet ovat edelleen aika otolliset, vettä on suht paljon maastossa ja lämpöä on piisannut", Itämies tuumaa.
Hyvien kasvuvuosien ansiosta hyttyskanta alkaa Itämiehen mukaan palata normaaliksi. "Mikä se normaali oikeastaan on, niin sitä ei kukaan tiedä. Pitkäaikaisempaa seurantaa ei liene muita, kuin meiltä tästä Oulun läheltä ja sekin on nyt jouduttu keskeyttämään", hän sanoo.
Oulun alueella on Itämiehen mukaan hiukan helpommalta haiskahtava tilanne. "Helle, lämpö ja kuivuus ovat pistäneet hyttyset elämään kiivaasti, mutta lyhyen aikaa. Välillä oli niin kuivaa, että keskikesän lajien toukkien elinympäristöt kuivuivat kokonaan."
Koillismaalla puolestaan on pian käsillä aika, jossa kesä alkaa niin sanotusti pakkautua yhteen. "Eli kaikki elukat ovat pari viikkoa liikkeellä yhtä aikaa", Itämies tuumaa.
Suomessa on kymmeniä eri hyttyslajeja, jotka vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Etelä-Suomessa on eri lajeja kuin Pohjois-Suomessa, samoin keväällä inisevät eri lajit kuin syksyllä. Eniten ihmisiä pistävät lajit elävät kesä- ja heinäkuussa.
Pelkästään naaraat imevät verta, jota ne tarvitsevat uusien hyttysten kehittämiseen. Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 150--200 munaa.
Munista kehittyy hyttysiä vasta seuraavana kesänä. Koirashyttynen elää lyhyen elämän, se juo kukkien mettä, parittelee ja kuolee sitten pois.
Noin joka kymmenes suomalainen reagoi hyttysen pistoihin tavanomaista voimakkaammin. Pistokohtaan voi kehittyä puolen kämmenen kokoisia ihoturvotuksia ja vesirakkuloita. Pistot voivat myös pöhöttää koko raajan tai aiheuttaa kuumetta ja väsymystä.