Kesän ensimmäiset hyttyset ovat aiheuttaneet voimakkaita allergisia reaktioita kautta Suomen. Ongelma tunnetaan allergia- ja astmaliitossakin.
"Hyttysiä tuntuu nyt olevan tavallista enemmän, ja helleaallon myötä ne tulivat aikaisemmin kuin yleensä. Sietokyky hyttysenpistoille kasvaa kesän mittaan, mutta alkukesällä reaktiot voivat olla äkäisiä", professori Matti Hannuksela Allergia- ja astmaliitosta kertoo.
Rajuja reaktioita voi Matti Hannukselan mukaan jonkin verran lievittää antihistamiinilla, mutta lääke pitää ottaa ennen altistumista hyttysenpistoille. "Mikä tahansa antihistamiini käy, mutta takakäteen otettuna siitä ei ole paljon apua."
Kesän ensimmäiset hyttysenpistot voivat nostattaa iholle isoja, kipeitä paukamia ja aiheuttavat voimakasta kutinaa, huonovointisuutta ja jopa kuumetta. "Tuskin niistä kuitenkaan suurta vaaraa on. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi saanut niistä sokkia", Hannuksela kertoo.
Sietokyky kasvaa muutamassa viikossa, jolloin oireet lievittyvät. "Iholle voi yhä nousta paukamia, jotka kestävät muutaman päivän tai pari viikkoakin, mutta muita oireita ei enää tule."
Hyttysoireet ovat lisääntyneet Suomessa. "Sääsket eivät ole tulleet äkäisemmiksi, mutta ihmiset ovat muuttuneet herkemmiksi. Atopia ja muut allergiat ovat lisääntyneet, ja hyttysoireet niiden mukana. Lapset ovat hyttysenpistoille herkempiä kuin aikuiset. Herkin ikäkausi ulottuu kymmen korvilta kahteenkymmeneen vuoteen. Ikä tekee sitten tehtävänsä", Matti Hannuksela toteaa.
Paukamia ei tarvitse mitenkään varoa. "Voi uida ja saunoa ja tehdä sitä mistä tykkää. Hydrokortisonia nokkaan niin hyvä tulee."
Kutiava ja kuumottava paukama on ihon puolustusreaktio. "Hyttyset ruiskuttavat pistoskohtaan veren hyytymistä estävää valkuaisainetta, jota ilman niiden olisi tosi vaikea päästä imemään verta. Meidän ihomme rupeaa torjumaan vierasta valkuaista tietyillä valkosoluilla, joita kutsutaan syöttösoluiksi. Ne ryntäävät paikalle hävittämään vierasta valkuaista", dosentti Juhani Itämies Oulun yliopistosta kertoo.
"Näin syntyvä ihoreaktio vaihtelee eri ihmisillä ja myös eri hyttyslajien kohdalla. Jos malttaa olla puoli tuntia raapimatta paukamaa, se yleensä rauhoittuu, mutta tietysti jos hyttysenpistoja on satoja, niitä on vaikea malttaa olla raapimatta", Itämies toteaa.
Itse hän ei yleensä kärsi hyttysistä. "Jos ne pääsevät puskassa oikein pahasti pistämään, käyn uimassa, jos mahdollista. Viileässä vedessä uiminen rauhoittaa selvästi."
Pusikoissa kesäkaudet rymyävä hyönteistutkija ei ole joutunut turvautumaan lääkkeisiin. "Kärsin ja yritän kovettaa luontoni. Yhden kerran se petti. Vuotoksen alueella oli niin järkyttävästi hyttysiä, että kädet oli kuin tulessa ja korvat tuntuivat palavan päässä. Silloin petti hermo, lopetin hommat ja syöksyin sisälle", Itämies muistelee.