On aivan turha jauhaa viikosta toiseen pankkikriisiä, euron tuhoa, kuntaliitoksia, Nokian kurssia, Natoa ja olympialaisten mitalikatoa. Meillä on tärkeämpiäkin ongelmia, esimerkiksi hyönteiset.
Juuri kun olemme tottuneet punkkien invaasioon, kironneet koloradonkuoriaiset ja selviytyneet alkukesän hyttysjahdista, etelästä nousee uusi odottamaton uhka, tiikerihyttynen.
Juhani Itämies, hyttysguru, on opettanut rauhanomaisen rinnakkaiselon karua realismia piikkilentiäisten kiusaamille suomalaisille. Mutta mitäs nyt tehdään? Tiikerihyttynen voi kantaa pariakymmentä erilaista virusta kuten hengenvaarallista dengue-kuumeen aiheuttajaa.
Valkoisista raidoista tunnistettu inisijä on jo ehtinyt Öölantiin asti. Sieltä ei ole pitkä matka Suomen rannoille. Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, saamme piakkoin tuta nahoissamme puolitrooppisten ja trooppisten maiden vitsaukset. Ei tarvitse edes matkustaa.
Hyttysten tekninen torjunta on ottanut merkittäviä edistysaskeleita öljyistä ja spraypulloista vastusgrilleihin ja sitäkin jalostuneempiin vempaimiin. Ne eivät anna sataprosenttista turvaa mutta tyydyttävät lajien välistä kostonhimoa. Aina kun vastuslanka sirahtaa, tiedämme, että yksi kiusanhenki on päästetty päiviltä.
Suomen talous pääsisi jyrkkään nousuun, jos Nokian irtisanotut alkaisivat kehitellä nykyistä tehokkaampia ötökäntorjuntakeinoja. Niillä olisi taattu kysyntä ympäri maailman. Kännykkään pitää liittää Hyttys-Knock-Out -toiminto. Hankkisin sen vaikka maksaisi satasen tai kaksi.
Reilusta lisämaksusta voisi saada paarmantappajan ja luxus-malliin hirvikärpästeloittajan. Jos eivät mahdu kännykkään, pannaan ne Ipadiin.
Kännykkäinnovaatiot toteutuvat aina vasta seuraavana vuonna, joten pika-apu on tarpeen. Katsotaan, mitä vitsausten alkulähteillä etelässä on tehty.
Bysantin keisari Konstantinos VII Porfyrogennitos (porfyyrin eli keisaripalatsin punakiven keskelle syntynyt, 913 – 959) laaditutti hallitusaikanaan maanviljelyksen käsikirjan Geoponikan, johon koottiin antiikin tietämys viljelyksen, puutarhanhoidon, karjanhoidon ja kalastuksen keinoista itäisen Välimeren alueilla. Geoponikan ohjeita tutkailtiin Euroopassa vielä 1700-luvulla.
Kaikenlaiset ilkiäiset vaivasivat antiikin ihmisiä, karjaa ja viljelyksiä. Muuan Didymos ehdotti pienten haittaeläinten karkottamiseksi kurkun mehun pirskottamista vuoteeseen. Hänen mukaansa myös oliiviöljyssä keitetyt sitruunan lehdet ovat tehokkaita karkotteita.
Muurahaisten varalta Geoponika tarjoaa lukuisia ohjeita kuten sen, että muutaman muurahaisen polttaminen säikyttää pois muut yhteisön jäsenet.
Niin ikään seetriöljyn pirskottaminen muurahaisten käytävien ympärillä on hyvä torjuntakeino.
Mutta ne hyttyset! Demokritos, jolla sattumoisin on sama nimi kuin tunnetulla filosofilla, sanoo, että hyttyset voi pitää loitolla viinietikan, puun ja oreganon savulla. Tehokasta on myös polttaa lantaa ja hieroa sitä seiniin. Lehmänlannan puutteessa tai aromivaihtelun tuottamiseksi voi hyvin käyttää sellaisten tarhasuosikkien kuin villisikojen, laamojen ja biisoneiden lantaa. Kakka talteen.
Nukkuva ihminen saa olla rauhassa hyttysiltä, jos makaa hamppuvuoteella. Kannattaa myös kokeilla viinietikkaan kastettuja pesusieniä – muistattehan ne vaaleankeltaiset onteloeläinten tukirangat – ja asettaa toisen pään puolelle ja toisen jalkojen väliin.
Antiikin ihmiset siis osasivat kemiallisen sodankäynnin. Heidän neuvoistaan pitänee ottaa vaarin, onhan etelä kulkemassa pohjoiseen ja sen mukana uudet lajit.
Toisaalta, kemiallisella sodankäynnillä on perin huono maine, kävihän joku ääripölvästi kaasuaseella Oulussa pidetyn tilaisuuden kimppuun. Moisen estämiseksi tarvitaan virkavallan toimenpiteitä ja tiukkaa lakikirjan antamaa kasvatusta, mutta viihteestäkin voisi olla hyötyä. Ehdotan, että Rovio suunnittelee peleihinsä erityisen Angry with Buttheads -toiminnon.
Räps, ja taas yksi pölvästi ka-toaa bittiavaruuteen.