Ihmiset sopeutuvat kylmään kahdessa viikossa, ja Oulunkin seudulla sopeutumisaika on jo ohi. Pariviikkoisen totuttelujakson jälkeen kestää kauemmin, ennen kuin elimistö reagoi kylmyyteen verisuonia supistamalla tai käynnistämällä lihasvärinää.
Alkusyksyllä kylmältä tuntuvat ilmat eivät tunnu talvella enää miltään.
"Opimme olemaan välittämättä kylmästä. Tiettyyn rajaan saakka kylmään tottuu, mutta ei vaatteistaan eroon pääse", sanoo kylmäasiantuntija, professori Hannu Rintamäki Oulun yliopistosta.
Professori suosittaa karaisemista, mutta myös järkevää pukeutumista. Avantouinti lisää kylmään sopeutumista. Esimerkiksi kalastajan kädet ovat kylmään sopeutumisen tulos: kun kalastaja touhuaa paljain käsin, hänen kätensä sopeutuvat parissa viikossa niin, että verenkierto pysyy vilkkaampana ja kädet lämpiminä.
Muutama vuosi sitten joukko paidattomia juoksi Oulun viimassa ja pakkasessa. "Se muistuttaa altistukseltaan avantouintia, mutta on paljon pitkäkestoisempaa. Harrastus on kotoisin Venäjältä", professori sanoo.
Professori Rintamäen mukaan kylmä ei ole pohjoisen ihmisille pulma, sillä täällä siihen osataan varautua. Maissa, joissa lämmitysjärjestelmiin ei satsata, kylmä on ongelma. Terveyshaittoja alkaa ilmetä, jos sisälämpötila laskee alle 18 asteen.
Vatsakumpu on huono eriste
"Ihonalainen rasva on lämmöneriste ja parantaa kylmässä selviytymistä. Mahakumpu suojaa suolistoa, mutta muuhun lämpöeristeeseen vyötärörenkaasta ei ole. Jos se olisi tasaisesti jakaantunut ihon alla, silloin sillä olisi merkitystä", sanoo Rintamäki.
Naisia pidetään usein vilukissoina, vaikka heillä ihonalainen rasva on jakaantunut tasaisemmin kuin miehillä. Sukupuoli vaikuttaa kylmän kokemiseen. Naiset ovat keskimäärin pienempiä kuin miehet, ja heillä on vähäisempi lihasmassa.
"Isokokoinen pärjää kylmässä paremmin. Kun lämpö tuotetaan massalla ja hukataan pinta-alalla, iso on edullisemmassa asemassa: Isolla on enemmän lämpöä tuottavaa massaa suhteessa pinta-alaan. Iso myös jäähtyy hitaammin kokonsa takia", Rintamäki sanoo.
"Lämpö tuotetaan pääasiassa lihaksilla. Kevyessä työssä tuotetaan vähemmän lämpöä. Peruslämpöä syntyy joka tapauksessa 110 wattia, vaikka ei tekisi mitään. Lihastyöllä lämmöntuotanto voidaan yli kymmenkertaistaa."
Persoonallisuus vaikuttaa kylmänkokemiseen
Vauvalla on kahden kuukauden ikään saakka lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa sisäelimissään ja hän pärjää kylmässä. Siitä eteenpäin lapset ovat turvattomia kylmälle, sillä heidän lämmönsäätelynsä on kehittymätön. Lisäksi haittana on pieni koko. Aktiivisuus on lasten valtti.
"Ikäihmiset kokevat kylmää useammin kuin nuoret, vaikka pukeutumisesta päätellen voitaisiin ajatella toisin päin. Ikääntyneen kylmänsieto heikkenee. Lämmön aistiminen heikkenee, eikä reagoida riittävän nopeasti."
Persoonallisuus vaikuttaa kylmän ja kuuman kokemuksiin: Mitä ulospäin suuntautuneempi persoonallisuus, sitä nopeammin ihminen reagoi niin kylmään kuin kuumaankin.
"Joku nauttii kylmästä, joku ei voi sitä sietää. Tähän vaikuttavat yksilöllisyys ja se, millaisesta elämästä pitää. Jos harrastukset liittyvät talvilajeihin, tykkää myös kylmästä", sanoo professori.