Elinaikakerrointa ei aiota poistaa työkyvyttömyyseläkkeestä ainakaan tällä vaalikaudella. Mikään ei kuitenkaan estä eläkeuudistusta seuraavaa työmarkkinoiden neuvotteluryhmää ottamasta asiaa tarvittaessa pohdintaansa, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.).
-- Myös perusteilla olevassa eläkefoorumissa ehditään vielä keskustelemaan laajalla rintamalla niistä karikoista, joita on syntynyt, jos asioista ei ole käyty etukäteen riittävää yhteiskunnallista keskustelua. Uudistus tulee voimaan vähitellen vasta vuodesta 2010 alkaen. Mitään suunnitelmia tuoreen eläkepaketin purkamisesta ei vielä kuitenkaan ole, sanoo Hyssälä.
Elinaikakertoimen tarkoitus oli houkutella ihmisiä pitempään työuraan, jotta eläke säilyisi nykyisellä tasolla. Esimerkiksi vuonna 1968 syntyneiden pitäisi työskennellä puolitoista lisävuotta saadakseen nykytasoisen eläkkeen. Järjestelmä tehtiin kuitenkin samanlaiseksi kaikille, vaikka työkyvyttömät eivät useimmiten pystykään parantamaan eläketurvaansa työtä tekemällä, toteaa Hyssälä.
Suurin ongelma eläkkeen alhainen taso
Suurin ongelma nuorena työkyvyttömäksi jääneillä on Hyssälän mukaan kuitenkin eläkkeen taso. Suuri osa heistä elää koko elämänsä kaikkein pienimmän turvan varassa. Noin 10 000 nuorena työkyvyttömäksi jäänyttä saa vain pientä kansaneläkettä. Kaikkiaan pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä on vielä noin 80 000.
-- Kipeä kysymys on, miten turvataan näiden ihmisten toimeentulo. Osa heistä saa jo monenlaisia tukia, mutta osa ei saa mitään, vaan joutuu hakemaan jatkuvasti toimeentulotukea. Tässä on iso ristiriita. Nyt on katsottava, olisiko kansaneläkkeestä, hoitotuesta, omaishoidon tuesta ja kotitalousvähennyksestä saatavissa yhtenäinen turvamuoto, sanoo Hyssälä.
Hallitusohjelmassa on nyt selvä kirjaus, että pientä eläketurvaa saavien asema on selvitettävä ensi vuoden loppuun mennessä.
