Viime aikojen finanssikriisi on saanut myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mietteliääksi. "Kaikki sosiaaliturva rahoitetaan suomalaisella työllä ja suomalaisesta työstä. Jos työttömyys lähtee kasvuun, se vaikeuttaa sosiaaliturvan rahoittamista. Se on fakta", Hyssälä sanoo.
Minkään hälyttävän muutoksen edessä sosiaaliturva ei kuitenkaan ole, Hyssälä rauhoittelee. "Olemme nyt varautuneet paremmin kaikenlaisiin kriiseihin kuin takavuosina. Siinä mielessä teen uudistuksia valoisalla mielellä."
Kyse on Hyssälän mukaan ennen kaikkea siitä, että nyt pitää paljon enemmän kuin sosiaaliturvauudistuksen alkumetreillä kiinnittää huomiota siihen, että töissä olevien ihmisten määrä nousee.
"Elatussuhde on keskeisin, joka tulevien vuosikymmenten sosiaaliturvaan vaikuttaa", Hyssälä korostaa.
Hän muistuttaa, että työttömyys lisää heti toimeentuloasiakkaiden määrää. "Vaikka työllisyystilanne on ollut hyvä, pitää saada mahdollisimman moni työn syrjään kiinni. Se antaa liikkumavaraa myös sosiaaliturvan rahoitukseen", Hyssälä toteaa.
Monissa kunnissa budjetti ylitetty
Tuoreiden tietojen mukaan toimeentulobudjetti on nyt ylittynyt monissa kunnissa. Tuen tarvitsijoille tämä tietää entistä tiukempaa sentin venytystä.
Sosiaaliturvan uudistusta pohtivassa Sata-komiteassa selvitetään parhaillaan toimeentulotuen normitetun osan siirtämistä Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.
"Kyse on lain takaamasta tuesta. Jos sen maksu siirtyisi kuntien sosiaalitoimistoista Kelalle, tämä yksinkertaistaisi ihmisten elämää valtavasti. Suurin osa, noin 80 prosenttia, näistä ihmisistä on jo Kelan asiakkaita, mutta näin kaikki saisivat varmasti sen minkä laki takaa."
Hyssälä perustelee siirtoa ennen muuta asiakaslähtöisyydellä.
"Muutos antaisi väljyyttä sosiaalitoimistoille käyttää enemmän aikaa lastensuojeluun ja vanhusten asioihin, jonne tarvitaan sosiaalityöntekijöitä. Tietysti myös toimeentulotuen normitetun osan saajille pitää taata polku sosiaalityöhön, jossa kaikki harkinnanvarainen tuki edelleen olisi", Hyssälä jatkaa.
Normitetun tuen saajina on noin 200 000 taloutta. Se tarkoittaa runsasta 350 000 ihmistä.
Myös omaishoidon tuen maksun siirtämistä Kelalle selvitetään komiteassa. "Oma kantani on , että sekin pitää siirtää", Hyssälä sanoo ja perustelee näin:
"Se yhtenäistäisi tuen myöntämistä uusiin tukipäätöksiin. Nyt joissakin kunnissa rahat eivät enää loppuvuodesta riitä tuen maksuun. Ei voi olla niin, ettei saa tukea, vaikka kriteerit täyttyvät. Koko maassa on oltava samat periaatteet."
Hyssälän mukaan tuen varmalla maksulla osoitettaisiin arvostus omaishoitajien työlle.
Ministeri painottaa, että se minkä laki takaa, myös tulee kansalaisille. "Tämä on kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävää."
Lisää väkeä
työelämään
Jatkossa on Hyssälän mukaan pakko kasvattaa työelämään tulijoiden määrää ketjun joka kohdassa.
"Pitää nopeuttaa opiskeluja ja parantaa jo eläkkeellä olevien mahdollisuutta tulla takaisin työhön tai tehdä osittain työtä . Lisäksi tarvitaan keskivälillä työttömyysjaksojen lyhentämistä sekä ns. osatyökykyisten parempaa työmarkkinoille saamista", Hyssälä tarkentaa.
Uudistusesityksiä tehdään Sata-komiteassa. Hyssälä lupaa päätöksiä ensi talvena.
Hän huomauttaa, että Suomessa tullaan välivuosien ja pitkien opiskeluaikojen vuoksi kilpailijamaihin nähden myöhään työelämään. Lisäksi ensisynnyttäjien keski-ikä lähentelee jo 30:a vuotta. Perhepolitiikan toimillakin voidaan vaikuttaa työuraan. Siinäkin tehdään jo parannuksia, ministeri lisää.