Pätevä ehdokas, epäpätevä valintamenettely. Juuri muuhun ei voi päätyä, kun seuraa keskustelua, joka syntyi Liisa Hyssälän nimittämisestä Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen, ettei Hyssälää sen enempää kuin toisena pääehdokkaana virkaan mainittua Mikael Forssia käytetty psykologisissa testeissä. Testaus on Kelan henkilöstöpäällikön mukaan hyvin tavallista esimiesvalinnoissa. Hyssälä itse oli testeihin valmis.
Liisa Hyssälällä on kaksi akateemista loppututkintoa. Hän on väitellyt tohtoriksi hammaslääketieteestä. Kansanedustajana vuosia on takana jo 15 ja ministerinäkin seitsemän. Muodollisesta pätevyydestä ei voi olla epäselvyyttä.
Valinnan kovimmat arvostelijat löytyvät pääoppositiopuolue SDP:stä. Erityisen kovaa ääntä on pitänyt Kelan valtuutettujen puheenjohtajana toimiva Anneli Kiljunen, jonka mielestä Hyssälä epäonnistui työpaikkahaastattelussa. Vastaavaa väitettä eivät ole julkisesti esittäneet muut haastatteluun osallistuneet työvaliokunnan jäsenet.
Jos valintamenettelyssä on jokin mennyt pieleen, siitä ei tällä kertaa voi syyttää tehtävään valittua. Kelan ja etenkin sen valtuutettujen pitää katsoa peiliin, kun näin ruma jälkipeli syntyy. Ilmeisesti normaaleja valintarutiineja noudattamalla tarpeeton poru olisi vältetty, ja jos testauksessa olisi tullut esiin jotakin erityistä, siihen olisi voitu haastattelussa kiinnittää huomiota.
Myös Anneli Kiljusen asemaa Kelan valtuutettujen puheenjohtajana on syytä tarkastella. Jos vetää muiden valtuutettujen puheista näinkin väärät johtopäätökset, saattaa olla paikallaan, että myös uuden puheenjohtajan nimittäminen otetaan esille.