Helpotuksesta huokaisivat maanantaina ainakin ne 9-luokkalaisten vanhemmat, joiden lasten lukion käynti olisi tyssännyt oman kunnan lukion loppumiseen. Kainuun maakunnan asettama 16 oppilaan alaraja täyttyi yhteishaussa Kainuun filiaalilukion kaikissa toimipisteissä.
Hyrynsalmella lukion jatko näytti epävarmimmalta. Viime syksynä lukion aloitti vain kahdeksan opiskelijaa. Talvella määrä lisääntyi kahdella.
Peruskoulun 9-luokkalaiset laskivat itse lukioon lähtijöitä ja saivat riittävät 16 omaan lukioon hakijaa. Kainuun maakunta vahvisti maanantaina, että ensisijaisia hakijoita on 16. Toissijaisia hakijoitakin on muutama.
Apulaisrehtori Timo Pulliainen arvioi, että lukioon voi tulla lisääkin oppilaita. "Joillekin ammattikoulun linjoille on korkeat keskiarvovaatimukset ja sinne pyrkineitä voi tulla lukioon."
Kaupunkilukio
kiehtoo nuoria
Pulliaisen mukaan taloustaantuma hillitsee hieman hyrynsalmelaisnuorten hinkua pois kotoa ja kaupunkiin lukioon. Jos vanhemmista toinenkin jää työttömäksi, ei kolmen-neljänsadan euron vuokria kaupungissa maksella. Lukiolaisilla ei ole oikeutta ilmaiseen ja turvalliseen asuntolaan niin kuin ammattikoululaisilla, eikä päiväseltään kulkeminen käytännössä onnistu julkisen liikenteen vähyyden takia.
Lukion ensimmäistä vuosikurssia käyvät Jenna Romppainen ja Riikka Paavilainen osaavat verrata isoa tuhannen oppilaan lukiota ja neljänkymmenen oppilaan Hyrynsalmen lukiota, sillä he kävivät syksyn Kajaanin lukiota, mutta vaihtoivat kotikunnan kouluun.
"Asumisen kalleus oli yksi syy. Täällä saa kaksion halvemmalla kuin Kajaanista yksiön", Jenna Romppainen sanoo.
"Isossa lukiossa ei pystytty keskittymään yksittäiseen oppilaaseen niin kuin täällä pystytään", Riikka Paavilainen lisää.
Kainuun toisen asteen koulutusta ylläpitävä maakunta-kuntayhtymä haluaa lopettaa pienimmät lukiot, esimerkiksi Hyrynsalmen ja Puolangan. Samaa linjaa vetää esimerkiksi opetusministeri Henna Virkkunen.
Pienlukiossa
on valikoimaa
Apulaisrehtori Timo Pulliaisen mielestä opetusministeri on lukioasioissa tietämätön, kun hän väittää, että pieni lukio ei voi tarjota hyvää kurssivalikoimaa.
Hyrynsalmella voi esimerkiksi kielistä opiskella englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, japania ja ensi syksynä myös espanjaa. Kakkoskurssilaiset ovat lähdössä käyttämään kielitaitoaan Istanbuliin. Opintomatkaa varten on kerätty rahat itse.
Pienen lukion kalleus on laskijoista kiinni. Hyrynsalmella lukion kahdestatoista opettajanvirasta yksitoista on peruskoulun kanssa yhteisiä.
Jos lukio loppuisi, opettajien opetusvelvollisuus ei täyttyisi ja päteviä opettajia ei saataisi. Se ei ainakaan parantaisi hyrynsalmelaisnuorten mahdollisuuksia jatko-opintoihin.
Hyrynsalmellakin on ilmaistu valmiutta järjestää lukio-opetus ilman maakuntaa, jos maakunta lakkauttaisi lukion. Puolangalla on jo neuvoteltu naapurikuntien Vaalan ja Utajärven kanssa lukiosta. Puolangallakin pelättiin, ettei maakunnan vaatima oppilasminimi täyty.
Neljän lukion eli Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen muodostama filiaali on kuntien mielestä taloudellisesti järkevä. "Hyrynsalmen lukio elää sillä yksikköhinnalla, minkä maakunta saa valtionapuna", Pulliainen kertoo.
Osa opetuksesta järjestetään videoneuvotteluyhteyksillä. "Pystyn opiskelemaan samalla tavalla video-opetuksessa kuin jo opettaja olisi samassa luokassa. Tietysti olisi parempi, jos opettaja olisi samassa luokassa", Katri Leinonen sanoo.
"Matematiikassa etäopetus on haastavinta. Olisi helpompi, jos opettaja olisi aina paikalla", Anni Keränen kertoo.