Ei ole ihme, jos Lahdessa, Kuopiossa tai Kuusamossa näkee hyppyrimäen. Mutta sitä kannattaa jo hieman hämmästellä, jos mäkihyppytorni kohoaa haapavetisen pellon reunaan.
Vielä omituisempaa on, jos 40 metrin loikille tarkoitetun mäen ovat omatoimisesti rakentaneet alle kolmikymppiset veljekset.
Mutta minkäs teet, jos hyppyhinku on mahdoton. Silloin ei vaivoja säästellä eikä työtunteja lasketa.
"Pelkästään maan ajaminen alastulorinteen montusta vei viisi päivää ja hommia paiskottiin 12 tuntia päivässä. Vaan niin se on, että jos näillä seuduilla meinaa mäkeä hypätä, ensin on rakennettava mäki", Veli-Matti ja Janne Haukipuro tuumaavat.
Pahinta hyppykuumetta Haukipurot ovat lääkinneet muissa mäissä.
Tyhjästä veljekset eivät ole ryhtyneet mäkeä urakoimaan. Samalla paikalla on ollut vuonna 1993 rakennettu mäki, josta saattoi venyttää liki 30 metriä.
Vuosia käyttämättömänä ollut mäki kaipasi kipeästi ehostusta, ja Haukipurot päättivät saman tien täräyttää hieman lisää kokoa hyppyriin.
"Toivottavasti vaivat palkitaan ensi talvena, kun pääsee hyppäämään siivuja", Veli-Matti Haukipuro tokaisee.
Mäkitornin korkeus on nyt 22 metriä, kun entinen kohosi vain 13 metriin. Omatoimirakentajille korkeat olosuhteet tuovat vaikeutensa.
"Tuonne 20 metriin on jo aikamoinen homma venyttää rakennustavaroita. Siellä on rakennettu tuiverruksessa ja lumituiskussa."
Puurakenteisen mäen on suunnitellut savonlinnalainen seniorihyppääjä Aatto Lamminpää. "Hän asui meillä kuukausia ja oli rakentamassa mäkeä talkoilla."
Ensi talven avajaiskisoihin toivotaan osallistujiksi Lamminpään hyppytoveria veteraanisarjoista, Nykäsen Mattia.
Ennen kuin avajaiskisat hypätään, on Haukipurojen vielä rakennettava alastulorinne. Se rakennetaan runkopuiden varaan. Vanhoista sähkö- ja puhelinpylväistä muodostuvan rungon päälle laitetaan pelti ja sen päälle tulee lumi.
"Voiton puolella tässä jo ollaan, kun torni rupeaa olemaan valmis. Pakko tästä on ensi talvena päästä hyppäämään."