Hypnoosia käytetään poliisitutkinnassa jonkin verran edelleen. Joidenkin rikosten selvittämisessä siitä on ollut hyötyä, vaikka sen luotettavuudesta kiistelläänkin.
- Hypnoosin aikana muistetulla asialla ei ole mitään erityistä totuusarvoa. Hypnoosilla ei voi ohittaa ihmisen tietoista mieltä, sanoo suggestoterapeutti ja alan kouluttaja Peter von Harpe.
- Hypnoosilla herätetty mielikuva voi olla totta, mutta se voi olla myös hallusinointia tai tarkoituksellista harhauttamista. Lisäksi hypnoosin ohjaaja ja hänen kielenkäyttönsä saattavat vaikuttaa hypnotisoituun henkilöön - ohjaajalla on valtavan suuri merkitys, selvittää von Harpe.
Von Harpen mukaan luotettavampia keinoja saada muistin kätkössä oleva asia esille ovat erilaiset muistamista aktivoivat tekniikat, joita käytetään normaalissa valvetilassa.
Tampereella toimivan Poliisikoulun psykologian yliopettaja Jaakko Kauppila puolestaan pitää hypnoosia joissakin tapauksissa käyttökelpoisena apuna poliisin työssä.
- Minulla on se käsitys, että hypnoosia käytetään rikostutkinnassa hyvin rajallisesti. Kun sen rajoitukset otetaan huomioon, sillä voi olla tutkinnassa suuntaa-antavia mahdollisuuksia, sanoo Kauppila.
Kauppilan mukaan esimerkiksi Helsingissä tammikuussa 1995 tapahtuneen ns. kukkakauppasurman yhteydessä hypnoosista oli hyötyä. Kun todistaja vaivutettiin hypnoosiin, hän kykeni palauttamaan mieleensä surmaajan ulkonäön ja kuvailemaan tätä.
- Hypnoosin rajoituksena on subjektiivisuus, ja hypnoosissa esiin tulleet asiat on aina pystyttävä todentamaan muilla keinoilla, Kauppila korostaa.