Neuropsykiatrisissa oireissa, kuten levottomuudessa ja ahdistuneisuudessa, lääkkeettömiä hoitomuotoja pidetään kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaan ensisijaisina hoitomuotoina. Neuropsykiatrisia oireita voi esiintyä esimerkiksi muistisairailla sekä lapsilla ja nuorilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita.
Yksi lääkkeetön hoitomuoto on hypistelymuhvit, jotka tutkimusten mukaan poistavat pelkoja ja levottomuutta, rauhoittavat sekä auttavat keskittymään. Muhvit myös aktivoivat muhvin saajaa hänen tutkiessaan muhvin erilaisia pintoja ja somisteita.
Hypistelymuhvi on kudottu, virkattu tai ommeltu muhvi, johon on kiinnitetty sekä ulko- että sisäpuolelle nappeja, helmiä, tupsuja, virkattuja asioita kuten kukkia, lehtiä, nauhoja ja nyppyjä tai muita somisteita.
Hypistelymuhvien idea on lähtöisin Isosta-Britanniasta, jossa Margaret Light teki muhvin muistisairaalle isoäidilleen Lilylle. Muhvi antoi Lilyn levottomille käsille tekemistä sekä piti kädet lämpiminä. Isosta-Britanniasta muhvit ovat levinneet muihin maihin ja niitä tehdään muun muassa Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Ukrainassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Muhvit voivat olla hyvinkin erilaisia ja yksilöllisiä aiheesta, materiaaleista ja toteutuksesta riippuen. Muhveissa voi olla jokin teema, kuten maisema tai eläin. Muhvi voi palauttaa mieleen positiivisia tunnemuistoja ajasta kotitilalla, aurinkoisista päivistä kesämökillä tai rakkaasta lemmikkieläimestä.
Muhvien on todettu myös parantavan hoitajan ja muistisairaan henkilön välistä kommunikaatiota. Ne voivat toimia keskustelujen virittäjänä ja auttaa hoitajaa ymmärtämään asiakasta ja hänen sairauttaan paremmin. Muhveista on todettu olevan apua myös muistisairaiden hoitotilanteissa, esimerkiksi siirtymisissä sängystä pyörätuoliin.
Muhvin voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Internetistä löytyy paljon ideoita ja ohjeita. Muhvin valmistuksessa tai hankinnassa on tärkeää ottaa muhvin saaja huomioon. Mikä on paikka tai maisema, jossa hän on tuntenut olonsa kotoisaksi? Mikä on muhvin saajan lemmikkieläin, lempiväri, lempivuodenaika? Millaisia erityistarpeita ja mielenkiinnon kohteita muhvin saajalla on?
Muhvissa voi olla myös taskuja, joihin voi sujauttaa nenäliinan, jossa on pisara eteeristä öljyä tai muhvin saajan lempihajuvettä, laminoitu valokuva saajalle rakkaasta ihmisestä, eläimestä tai paikasta tai jotakin hyvää syötävää. Taskun sisältöä voi vaihtaa vaikkapa päivittäin.
Aiheen lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös muhvin turvallisuus. Muhvin tulee olla pestävä ja kestävä. Muhvissa ei saa olla osia, jotka voivat irrota. Napit, helmet ja muut pienikokoiset somisteet on kiinnitettävä muhviin tukevasti, mutta ne eivät silti sovi kaikkien muhveihin. Esimerkiksi monet muistisairaista saattavat pyöritellä nappeja, saada ne irrotettua ja laittaa suuhunsa. Mikäli tämä vaara on olemassa, on muhvin koristelussa parempi käyttää kudottuja ja virkattuja somisteita tai pitsiä ja nauhoja.
Muhvit aktivoivat eri aisteja monisensoristen ärsykkeiden avulla, jolloin ne sopivat erinomaisesti myös niille, joilla on aistivamma. Aistiongelmaisilla henkilöillä voidaan muhvien avulla ottaa tehokkaasti “kaikki aistit käyttöön” eli harjoittaa jäljellä olevien aistien hyödyntämistä. Tällöin muhvissa käytettyjen erilaisten materiaalien ja eri tuntuisten pintojen ja koristeiden antamien tuntoärsykkeiden merkitys korostuu.
Muhviin voidaan lisätä myös maku- ja hajuaistiärsykkeitä tai ääntä tuottavia asioita, kuten kulkusia tai rapisevia ja napsuvia asioita.
Lääkkeettömiä hoitomuotoja pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista lieventää muistisairauksiin liittyviä käytösoireita. Silti esimerkiksi muhveja käytetään melko vähän, koska muhveja ja niiden käyttömahdollisuuksia ei tunneta tai niihin suhtaudutaan epäluuloisesti.
GeroFuture Oy, Oulun yliopiston Ikääntyneiden kuntoutumista edistävän hoitotyön tutkimus- ja osaamiskeskus GeroNursing Centre sekä Taito Pohjois-Pohjanmaa toteuttivat kesällä ja alkusyksyllä 2024 Iloa ikäihmisille hypistelymuhveista! - hyvän mielen projektin, jossa vapaaehtoisia kutsuttiin neulomaan tai virkkaamaan muhveja lahjoitettavaksi Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiviin ikäihmisten asumispalveluiden yksiköihin. Muhveja kertyi toista sataa ja ne ovat löytäneet omistajansa, kun muhvit jaettiin niiden vastaanottajiksi ilmoittautuneisiin yksiköihin.
Jos lähipiirissäsi on neuropsykiatrisista oireista kärsivä nuori tai varttuneempi henkilö, neulo tai hanki hänelle hypistelymuhvi piristämään ja aktivoimaan arkea.
Tiina Pesonen on terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija, Heidi Siira on terveystieteiden tohtori ja Anna-Liisa Lämsä on kasvatustieteen tohtori.