"Aina pitää sanoa, että tämä ei ole tanssia, vaan pelaamista", sanoo Joonas Kapiainen. Kapiainen puhuu pelitalo Konamin valmistamasta Dance Dance Revolution -tanssipelistä, jonka suomalaiset harrastajat ovat järjestäytyneet DDR Finland -nimen alle.
Kapiaisen kommentti luonnehtii osuvasti niin kutsuttua hyötypelaamista, joka on muodostunut kasvavaksi markkinaksi peliliiketoiminnassa: hyöty ja huvi kun tuntuvat olevan vähän hankalasti saman asian eri puolia.
DDR on tanssipeli, jonka tarkoituksena on painaa jalalla lattiassa olevia antureita musiikin tahdissa. Nopeatempoinen kappale saa hien pintaan ja pelaaminen käy kuntourheilusta. DDR on esimerkki "exergamingistä", liikuntapeleistä, jotka yhdistävät hyvinvointi- ja pelialan.
Yleisesti arvioidaan, että viihteelliset kuntoilumarkkinat kuten erilaiset liikuntapelit tai muut harrastukseen liittyvät sovellukset, joista sykemittarit ovat yksi esimerkki, kehittyvät tulevaisuudessa voimakkaasti.
Tällä hetkellä väljän hyötypeli-käsitteen alle kootut markkinat arvioidaan noin 30 miljoonan euron arvoiseksi. Ala on vielä pienimuotoista, kun yhtä väljän "interaktiivisen viihteen" käsitteen alle lasketaan bisnestä jo 15 miljardin euron arvosta.
Suppeat kohderyhmät
Monet fyysiset pelit kuten DDR tai Sonyn EyeToy, joka perustuu kameraan, joka tunnistaa esimerkiksi pelaajan kädenliikkeet, ovat erikoisuuksia pelimaailmassa, jotka usein jäävät sellaisiksi. Pelit tai pelilliset sovellukset ovat suppealle harrastajaryhmälle suunnattuja tuotteita, kuten Suunnon vasta julkistama rannetietokone, joka mittaa ja analysoi golfarin lyöntiä.
DDR-pelaajia on Suomessa 150-200, jotka ovat 10-25 vuoden ikäisiä, arvioi itse 18-vuotias Joonas Kapiainen.
"Markkinoiden näkökulmasta eräs ongelma liittyy kohderyhmiin", sanoo mediatutkija Sonja Kangas VTT:ltä. "Esimerkiksi päällepuettava teknologia eli vaikka älylenkkarit, jotka mittaavat suoritusta ja rasitusta, kiinnostavat lähinnä huipputeknologiasta kiinnostuneita nelikymppisiä aktiivisesti liikkuvia miehiä. Kohderyhmä on silloin hyvin pieni."
Liikunta osaksi arkea
VTT:llä aloitetaan syyskuussa hanke, jonka tarkoituksena on tutkia hyvinvoinnin ja pelaamisen potentiaalia.
Monet kotimaiset yritykset kuten Suunto, Polar Electro, FRWD ja Nokia kehittelevät kukin tahoillaan tuotteita ja hankkeen aikana pyritään löytämään uusia ideoita, konsepteja ja prototyyppejä, joita suomalaiset yritykset lähtisivät hiomaan kaupallisiksi tuotteiksi.
"Lisäksi yritämme etsiä uusia tapoja motivoida ihmisiä liikkumaan tai tehdä liikunnasta luonnollinen osa arkea, jolloin ei tarvitsisi hakeutua tiettyyn paikkaan liikkumaan. Monet mobiilisovellukset tähtäävät tähän, jolloin esimerkiksi työmatkasta voi tulla elämyksellinen tilanne", Kangas pohtii.
Tanssipelien kotiversioiden lisäksi kolikkopeliversioita löytyy muun muassa Helsingin Tennispalatsista, Linnanmäeltä ja Tampereen Plevnasta. Meno on hurjan näköistä, ja ihmetyttääkin, että eikö se yhtään nolota hyppiä ihmisten ilmoilla?
"Ensimmäisellä kerralla sitä kaikki ujostelevat, mutta lopulta käy niin, että kun kerran uskaltautuu pelaamaan, niin sieltä ei saada pois muuten kuin repimällä", Joonas Kapiainen nauraa.
Läskit liikkeelle sohvalta
Pelaaminen on pitkään nähty passivoivana ajanhukkana. Jos pelistä on hyötyä, se nähdään hyväksyttävänä, kuten erilaiset opetuspelit, joiden tarkoitus on kehittää lasten oppimista. Exergamingiä pidetään varteenotettavana bisneksenä muun muassa siksi, että sen uskotaan saavan länsimaiset liikalihavat liikkeelle. Ylipainon aiheuttamien terveysongelmien kustannukset lasketaan miljardeissa ja taas miljardeissa euroissa ympäri maailman.
VTT:n syyskuussa alkavan hankkeen puitteissa tekee lopputyötään fyysisestä pelaamisesta Heidi Karjalainen Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun. Karjalainen tutkii fyysisen pelaamisen ilmiöitä ja suosiota Suomessa.
"Ruudun edessä vietettävän ajan määrä kasvaa jatkuvasti, ja kun siihen yhdistää huonon ruokavalion, yhtälö on valmis. Exergaming kuluttaa tietysti, mutta ei se varmasti ratkaise ylipaino-ongelmia."
Toisaalta kyse ei ole pelkästään terveysintoilusta.
"Erilaisilla käyttöliittymillä etsitään myös aidosti uusia tapoja pelata. Kyllähän pelkän peliohjaimen näpyttely saattaa käydä tylsäksi. Lisäksi fyysisiä pelejä on usein tarkoitus pelata ryhmissä, jolloin siinä on tällainen sosiaalinen puoli ikään kuin sisäänrakennettuna", Karjalainen sanoo, mikä pitää paikkansa: DDR Finlandin Joonas Kapiainen on löytänyt kihlattunsakin tanssipeliharrastuksen parista.
Karjalainen haastattelee tutkimustaan varten parasta aikaa fyysisten pelien harrastajia. Halukkaat voivat ilmoittautua haastateltavaksi Karjalaiselle sähköpostilla osoitteeseen heidijohanna@gmail.com.