Rikosentomologiaa siirretään käytäntöön hyvinkin nopealla aikataululla. Turun yliopiston eläinmuseon biologin Ilari E. Sääksjärven mukaan menetelmää testataan poliisin kanssa yhteistyössä sitä mukaa, kun siihen soveltuvia tapauksia ilmenee.
Turun poliisilla on jo hyönteisaineiston keräämistä varten valmiina tarvikepakkaus, joka on tarkoitus ottaa mukaan rikospaikkatutkimuksiin. Yhteistyötä viritellään myös Helsingin poliisin kanssa.
-- Hyönteisistä saattaisi olla hyötyä varsinkin maastosta löytyneiden ruumiiden tutkimuksissa, kun tutkitaan vaikkapa kadonneen henkilön kohtaloa ja ruumis löytyy vasta pitkän ajan jälkeen, rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä pohtii.
Rautaheimo arvioi vuosittain Suomessa tulevan eteen muutama kymmenen tapausta, joissa rikosentomologiaa voisi tehokkaasti hyödyntää. Kuolinajan määrittämistä tärkeämpänä hyönteisten antina Rautaheimo pitää vainajan siirtämisestä tai hautaamisesta saatavaa tietoa.
-- Kuolinajan määrittäminen on nykypäivänä helpottunut huomattavasti, sillä ihminen jättää jo niin paljon sähköisiä jälkiä itsestään esimerkiksi pankkiasioinnin, postin, kännykän ja valvontakameroiden kautta. Nykymenetelmillä ei juurikaan ole ongelmaa selvittää kuolinpäivää, Rautaheimo kertoo.
Ilari E. Sääksjärvi kertoo rikosentomologian olevan monella tavalla käyttökelpoinen menetelmä. Hyönteistyökaluja on kaikkialla, minkä lisäksi aineiston kerääminen, varastoiminen ja analysoiminen on halpaa ja helppoa.
Suomessa talviaika aiheuttaa oman ongelmansa hyönteisten määrän pudotessa, mutta Sääksjärven mukaan rikostutkinnan kannalta työkaluton aika on lopulta vain muutaman kuukauden mittainen.