Hyön­tei­siä löytyy jo noin kym­me­nes­tä tuot­tees­ta - Pris­mas­sa sirk­ka­suk­laa­pa­tu­koi­ta menisi enemmän kuin niitä saadaan myyn­tiin

- Käytämme makkaran, nakin ja kasvispihvien valmistuksessa kuutisen prosenttia sirkkajauhetta. Sitä vain ei saa tarpeeksi, kertoo Veljekset Mattila Oy:n toimitusjohtaja Tero Sivula.

Hyönteisiä sisältävää ruokaa marketin hyllyssä Oulussa.
Hyönteisiä sisältävää ruokaa marketin hyllyssä Oulussa.
Kuva: Pekka Peura

Sirkka on tällä hetkellä yleisin elintarvikkeiden hyönteislisä.

– Suomalaisten äkkiä noussut kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan ei ole jäämässä muotioikuksi, uskoo ylöjärveläisen Veljekset Mattila Oy:n toimitusjohtaja Tero Sivula.

Mattila Oy oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa tuotteitaan, kun hyönteisistä tuli Suomessa virallisesti hyväksyttyä ruokaa.

Liikkeelle lähdettiin rohkeasti suomalaisille rakkaalla makkaralla.

– Käytämme makkaran, nakin ja kasvispihvien valmistuksessa kuutisen prosenttia sirkkajauhetta. Sitä vain ei saa tarpeeksi. Pula on maailmanlaajuinen, Sivula sanoo.

Niin perinteisen lihatalon johtaja kuin onkin, Sivula perustelee uskoaan hyönteisruoan vahvaan nousuun sillä, että nykyisellä väestönkasvulla maailman ruokatuotanto pitää kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä.

– Kyllä siinä hyönteisiäkin tarvitaan. Meillä selvitellään jo kuhnurin toukkien elintarvikekäyttöä.

Limingantullin Prismassa on tarjolla kymmenkunta hyönteisiä sisältävää ruokatuotetta.

Valikoimapäällikkö Janne Tapio kertoo, että sirkkasuklaapatukoita menisi kaupaksi enemmän kuin valmistaja pystyy toimittamaan.

Sirkkoja löytyy Prismassa myös urheiluravinnepatukoista, kikhernepastasta, myslistä sekä nakeista, makkaroista ja kasvispihveistä.

– Suklaapatukoita lukuun ottamatta hyönteisruokatuotteiden menekki on ollut pientä. Näillä näkymin valikoimaa ei ole kysynnän perusteella tarve laajentaa tuoretuotepuolella, Tapio kertoo.

K-kauppoihin on keskusvarastolta saatavissa nyt sirkkaa sisältäviä proteiini- ja välipalapatukoita, suklaata, granolaa ja leipää.

– Tammi-helmikuussa on tulossa lisää tuotteita, mutta niitä emme vielä paljasta, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan viestintäpäällikkö Otto Heinonen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole tietoa hyönteisiä kaupallisesti kasvattavien yritysten määrästä.

– Näin siksi, että kunnat tallentavat uusien kohteiden tietoja keskitettyyn tietojärjestelmään pienellä viiveellä, sanoo ylitarkastaja Riina Keski-Saari Evirasta.

Myös tiedot hyönteisten elintarviketurvallisuusriskeistä ovat vielä vajavaisia.

– Mikrobiologiset riskit vaihtelevat eri hyönteislajien ja -elintarvikkeiden välillä. Kemiallisiin riskeihin vaikuttavat myös hyönteisille syötettävä rehu ja elintarvikkeen valmistustapa.

Keski-Saari tähdentää, että hyönteisruoka voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

Ristireaktiot ovat mahdollisia henkilöillä, jotka ovat allergisia esimerkiksi äyriäisille ja pölypunkeille.

Hyönteisalan toimijat ry:n puheenjohtaja ja kotkalaisen Muurahaiskaupan toimitusjohtaja Tommi Nuolioja uskoo Eviran saavan lähikuukausina valmiiksi tarkan ohjeistuksen alalle.

– Olemme kuitenkin päässeet liikkeelle, kiitos Eviran joustavuuden. Markkinoille on voitu tuoda tuotteita, jos on voitu todistaa, että niitä on jo aikaisemmin myyty EU:ssa.

Nuolioja arvioi, että Suomessa on ainakin 20 hyönteisiä kaupallisesti ruoaksi kasvattavaa yritystä. Hyönteisiä elintarvikkeiksi jalostavia yrityksiäkin on jo kymmenkunta.

Lista ruokahyönteisistä vasta tekeillä

  • Evira ei vielä ole saanut valmiiksi listaa ruoaksi kelpaavista hyönteisistä. Listaan kerätään kaikki EU-maissa myytävät hyönteislajit.
  • Hyönteisiä elintarvikkeiksi myyntiin kasvattavan on tehtävä ilmoitus alkutuotantopaikasta kunnan elintarvikevalvontaan ja rekisteröidyttävä Eviraan rehualan alkutuotannon toimijaksi. Laitoshyväksyntää ei tarvita.
  • Ruoaksi jalostettavia hyönteisiä saa jauhaa, kypsentää ja maustaa, mutta niistä ei saa poistaa osia eikä erottaa esimerkiksi rasva- tai proteiinijakeita.