Kun metsästä löytyy pitkälle hajonnut vainaja, voi poliisi joutua aloittamaan henkilön elämän viimeisten hetkien selvittämisen tyhjän päältä. Apu saattaa tulevaisuudessa tulla yllättävältä taholta: hyönteisiltä. Kauan ennen poliisin tuloa vainajan löytävät nimittäin raatokärpäset ja muut vainajaa hyödyntävät hyönteiset.
Suomessa elää noin 20 000 hyönteislajia, eikä vainaja jää tarkka-aistisilta hyönteisiltä huomaamatta sisätiloissakaan. Hyönteiset voivat antaa tutkijoille paljon arvokasta tietoa esimerkiksi vainajan kuolinajasta, surmapaikasta ja mahdollisista väkivallan merkeistä.
Alkuvuonna alkaneella Turun yliopiston eläinmuseon, Turun ja Helsingin yliopistojen oikeuslääketieteen laitosten sekä poliisin yhteishankkeella pyritään kehittämään käytännön työkaluja muun muassa kuolinajan ja henkirikosten tapahtumakulun selvittämiseksi.
Hankkeessa selvitetään raatohyönteisten levinneisyyttä Suomessa. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, joilla voidaan hyödyntää hyönteisten kertomaa tietoa oikeuslääketieteilijöiden ja poliisin tutkimuksissa.
Hyönteiset kertovat monta tarinaa rikospaikalta
Eri hyönteislajit paljastavat rikospaikan tapahtumista eri asioita.
-- Vainajaan alkaa kerääntyä hyönteisiä tietyssä järjestyksessä. Lajisto muuttuu koko ajan, mikä auttaa tutkijaa esittämään karkean arvion kuolinajasta, filosofian tohtori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopiston eläinmuseosta selvittää.
Tarkemmissa tutkimuksissa kuolinaika on mahdollista haarukoida jopa päivien tarkkuudella. Hyönteisten sijoittuminen vainajassa taas kielii uhrin asennosta kuolinhetkellä ja mahdollisista väkivallan aiheuttamista vammoista kehossa.
Hyönteiset voivat kertoa myös sen, onko peitettynä maastosta löydetty vainaja haudattu heti kuoleman jälkeen tai onko löytöpaikka sama kuin surmapaikka.
-- Esimerkiksi kaupungissa ja metsässä on omanlaisensa hyönteislajistot. Jos metsästä löytyvässä vainajassa on kaupunkilajistoon kuuluvan raatokärpäsen toukkia, ei kuolema todennäköisesti ole tapahtunut metsässä vaan vainajaa on kuoleman jälkeen siirretty, Sääksjärvi kertoo.
Maailmalla menetelmä laajassa käytössä
Rikosentomologialla eli rikoshyönteistieteellä on Suomessa pitkät juuret. Professori Pekka Nuorteva kehitti alan menetelmiä jo 1960-luvulta lähtien ja julkaisi suuren määrän tapaustutkimuksia.
Suomessa rikosentomologia tutkimuskohteena on lähtenyt vasta nyt uuteen nousuun, mutta maailmalla se on voimakkaasti kehittyvä ala, joka on muutamissa maissa omaksuttu jo osaksi rikospaikkatutkimuksia. Hyönteislajistojen eroavaisuuksien vuoksi valtiot eivät kuitenkaan voi laajasti hyödyntää toistensa menetelmiä.
Suomalaisen yhteistyöhankkeen ovat Sääksjärven ohella ideoineet oikeuslääketieteen professorit Antti Sajantila Helsingin yliopistosta ja Pekka Saukko Turun yliopistosta. Sajantila kertoo, että vainajan kuolinaikaa voidaan arvioida varhaisvaiheen oikeuslääketieteellisin menetelmin vain alle viikon ajan kuoleman jälkeen. Siitä jatkaa poliisin tekninen tutkinta ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös rikoshyönteistiede, jonka käyttökelpoisuutta tutkimusmenetelmänä selvitetään hankkeen avulla.