Pääkirjoitus

Hyök­käys­tä vai­keam­pi vaihe

Liittouman joukot kohtasivat Irakissa odotettua vähemmän vastarintaa. Se säästi siviilejä. Hyökkäyksiä edeltäneissä pommituksissa heitä kuoli tuhansin. On kuitenkin muistettava, että Saddam tuhosi monin kerroin enemmän myös irakilaisia. Nyt alkaa sodan vaikein vaihe, rauhan ja järjestyksen palautus.

Liittouman joukot kohtasivat Irakissa odotettua vähemmän vastarintaa. Se säästi siviilejä. Hyökkäyksiä edeltäneissä pommituksissa heitä kuoli tuhansin. On kuitenkin muistettava, että Saddam tuhosi monin kerroin enemmän myös irakilaisia. Nyt alkaa sodan vaikein vaihe, rauhan ja järjestyksen palautus.

Irakin valloitus kesti USA:n ja Britannian joukoilta vajaat neljä viikkoa. Paikoin väestö suhtautui hyökkääjiin juuri kuten liittouma toivoi: kaupunkeihin marssivat sotilaat otettiin vastaan vapauttajina. Muuallakaan siviilit eivät juuri noudattaneet Saddam Husseinin ja hänen hallituksensa tiedotusministerin Said al-Sahhafin kehotusta käyttää amerikkalaisia vastaan niitä aseita, joita käsillä sattui olemaan.

Myös Irakin armeija turvautui aseisiin säästeliäästi. Liittouman tankit kohtasivat erittäin vähän esimerkiksi sinkoiskuja. Niinpä kaupunkien valtaus mukaan lukien pääkaupunki Bagdad sujui ilman pelättyjä korttelitaisteluja. Kahakointia esiintyi lähinnä taajamien laitamilla, missä armeijalla oli tukikohtia. Sodan tärkein vaihe oli ohi, kun myös Saddamin kotikaupunki Tikrit vallattiin viikon alkupäivinä. Siellä taisteltiin varsin kiivaastikin. Irakin armeijan valiojoukkojen rippeet olivat vetäytyneet juuri sinne.

Muista muslimimaista tulleet uskonsoturit aiheuttivat liittoumalle jossakin määrin tappioita muun muassa itsemurhaiskuilla. Ehkäpä se hermostutti presidentti George W. Bushin ja hänen lähipiirinsä niin pahasti, että viikonvaihteessa Irakin naapurimaa Syyria leimattiin terrorijärjestöjä tukevaksi ja joukkotuhoaseita omaavaksi roistovaltioksi. Se sai monet pelkäämään, että seuraava isku "pahan akselia" suuntautuu Syyriaan. Ulkoministeri Colin Powell sanoi Yhdysvaltain harkitsevan ainakin Syyrian vastaisia pakotteita.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan ilmaisi huolensa Yhdysvaltain kasvavasta Syyrian arvostelusta. Hän muistutti, että uuden levottomuuden lietsominen voi lisätä jännitteitä Lähi-idän epävakaaseen tilanteeseen. Myös EU:n johto on kehotti Yhdysvaltain johtoa rauhoittumaan Syyrian suhteen.

USA:n uskollisin liittolainen, Britannian pääministeri Tony Blair liittyi rauhoitteleviin EU-johtajiin. Hän sanoi puhuneensa viikonvaihteessa presidentti Bashar Assadin kanssa ja vakuuttuneensa, ettei Syyria piilottele Irakin entistä johtoa. Blair kiisti, että Syyria olisi liittouman hyökkäyslistalla. Samaa sanoi liittoumaa tukeneen Espanjan pääministeri Jose Maria Aznar vieraillessaan Puolassa.

Nyt olisi tärkeintä saada Irakiin uusi järjestys. Irak on pahasti sekasorrossa. Laajamittainen ryöstely tyhjensi myös maan kansallismuseon korvaamattoman arvokkaat kokoelmat eivätkä sairaalatkaan välty varkailta. Jos pahin uhka toteutuu, Irak joutuu uskonnollisten ja etnisten ryhmien taistelutantereeksi. Liittouman joukot ovat korostaneet olevansa Saddamin kukistamiseen kykeneviä sotilaita, eivät järjestyksen pitäjiä. Riittävät poliisivoimat on sen takia koottava nopeasti. Väliaikana valloittajien velvollisuus on silti pitää järjestystä yllä.

Nassiriyassa Etelä-Irakissa käytävät neuvottelut Irakin tulevaisuudesta kokosivat kuutisenkymmentä irakilaista, joista osalla on uskonnollista ja poliittistakin vaikutusvaltaa. Osa on palannut maanpaosta. Neuvotteluja johtaa amerikkalainen eläkeläiskenraali Jay Garner, jonka USA nimesi väliaikaishallinnon johtoon ennen vallan siirtymistä irakilaisille. Tuloksia on saatava pian. Mitä pitemmäksi siirtymäkausi muodostuu, sitä hankalammaksi käy Yhdysvaltain sotilaallinen irtautuminen.