Hyök­käys on paras puo­lus­tus

KalevaOulu Kuusi Oscar-pystiä kerännyt elokuva Forrest Gump (1994) tarjoaa yl

Oulu Kuusi Oscar-pystiä kerännyt elokuva Forrest Gump (1994) tarjoaa yleisölle elämänohjeita joka lähtöön. Poikkeuksellisen tunneälyn lisäksi leffan sympaattisella päähenkilöllä on toinenkin lahja - kyky pelata pöytätennistä.

Hieman yksinkertaisen Forrestin menestysresepti ei ole lajin oppikirjasta kopioitu: kun muut takovat palloa pöytään härkäpään raivolla, palauttaa Alabaman mies pallot monotonisesti verkon toiselle puolelle.

Elokuva ei olisi elokuva, jos Forrest Gump ei voittaisi nimekkäitä vastustajiaan.

Tosielämässä pöytätenniseliittiin murtautuminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.

"Puolustamalla ei pelejä voiteta. Jossain vaiheessa on pakko hyökätä", oululainen Pekka Ågren hymähtää.

34-vuotias Ågren tietää, mistä puhuu. Lajin teoria ja käytäntö ovat enemmän kuin tuttuja, sillä mies menetti sydämensä pöytätennikselle jo pikkupoikana Tuiran nuorisotalolla.

Tehdyt uhraukset ovat tuottaneet myös tuloksia. Suomen tuoreella ranking-listalla Ågren kiilasi seitsemänneksi, mikä on pohjoissuomalaisen miespelaajan korkein noteeraus koskaan.



Poikkeuksellinen urakehitys


30 ikävuoden rajapyykki on sporttimaailmassa klassinen vedenjakaja. Kolmekymppisen urheilu-uran käyrä osoittaa harvoin ylöspäin.

Tässäkin tapauksessa poikkeus vahvistaa säännön.

Vuonna 1998 Ågren voitti pöytätenniksen A-luokan Suomen mestaruuden. Sen jälkeen Ylikiimingin Nuijamiesten ykköspelaaja on kivunnut kohti kansallista huippua - hitaasti mutta varmasti.

"A-luokan mestaruus antoi uskoa omaan tekemiseen. Nyt kun olen päässyt vauhtiin, lopettaminen ei ole käynyt mielessäkään."

Viime viikonloppuna Ågren osallistui Helsingissä turnaukseen, jossa olivat mukana Suomen huippupelaajat Pasi Valastista ja Aki Kontalasta lähtien.

Välierässä oululainen nappasi Valastilta erän, mutta joutui lopulta tunnustamaan Saksan II Bundesliigaa tahkoavan puoliammattilaisen paremmakseen.

"Siinäpä se. Pasilla on kokemusta kovista peleistä, minulla ei", Ågren tiivistää.



Oulussa ei muita eliittipelaajia


Ågrenin suurin ongelma on tasokkaiden harjoitusvastustajien puute, sillä Oulun seudulta ei muita eliittipelaajia löydy.

Kotipuolessa Ågren on tehnyt sen, mitä tehtävissä on: hionut peruslyöntejä kyllästymiseen asti ja laittanut fysiikan kuntoon.

"Voimakestävyyden parantumisen myötä olen saanut kovuutta peliini", Ågren kehaisee.

Kovuutta?

"Niin. Hyökkäyslyönnit ovat entistä lujempia ja tarkempia."

Elokuvasankari Forrest Gumpin suosimasta pallon palauttelusta oululaispelaaja ei innostu.

"Yksi eteläkorealainen 'seinä' tosin pääsi edellisissä MM-kisoissa finaaliin, mutta hävisi sen. Itse rouhin kolme neljäsosaa lyönneistäni kämmeneltä."



Pohjoisen poikien
suuri haaste


Uransa aikana Ågren on kuulunut myös Kempeleen Pyrinnön ja Oulun Pöytätennis -86:n vahvuuteen. Siirron Nuijamiehiin sanelivat taloudelliset tosiseikat.

"Reissaaminen etelän kisoissa ei ole ilmaista puuhaa. Ylikiimingissä seura pystyy tukemaan harrastustani pienillä matkakorvauksilla", Ågren selittää.

Ågren on Nuijamiehille arvokas kaveri. Oululainen pohjusti viime kaudella ylikiiminkiläisjoukkueen nousun miesten SM-sarjaan.

Edustusryhmän muut jäsenet ovat Janne Annunen, Juha Kärnä ja Tommi Laine. Viime talvena Laineen paikalla pelasi Raimo Virtanen.

"Haaste on kova. Hyviä porukoita sieltä tulee vastaan", Ågren tietää.

Nuijamiehet aloittaa sarjan kolmen viikon päästä vierasottelulla Turun Kaikua vastaan. 13. joulukuuta on kotiturnauksen vuoro. Tuolloin Ylikiimingin eksotiikan pääsevät kokemaan lahtelaiset LPTS ja TTC sekä helsinkiläinen Westika.

"Ja silloinkin hyökkäys on paras puolustus", Ågren virnistää.

Ilmoita asiavirheestä