Hyök­käys lai­tos­teat­te­ria vastaan

Pohjoiset teatteripäivät on herätetty henkiin 20 vuoden tauon jälkeen Oulussa. Edellisen kerran ne pidettiin Kemissä vuonna 1989.

Pohjoiset teatteripäivät on herätetty henkiin 20 vuoden tauon jälkeen Oulussa. Edellisen kerran ne pidettiin Kemissä vuonna 1989.

Viime keväänä neljän teatterin johtajat Ahti Ahonen Oulun kaupunginteatterista, Timo Sokura Kemin kaupunginteatterista, Tytti Oittinen Rovaniemen teatterista ja Ilkka Laasonen Kajaanin kaupunginteatterista päättivät "jyrkän yksimielisyyden vallitessa", että Pohjoiset teatteripäivät elvytetään.

"Olemme niin kaukana toisistamme", Ahonen perustelee.

Torstaina Oulussa alkavista Pohjoisista teatteripäivistä tuskin on odotettavissa yhtä provokatorinen tapahtuma kuin 20 vuotta sitten. Lauantai 17. tammikuuta vuonna 1987 muutti teatteripäivien luonteen ja jätti pysyvän jäljen teatterihistoriaan. Teatterikorkean opiskelijoista koostuvan Jumalan teatterin radikaalissa aktissa lensivät muun muassa ulosteet, kananmunat ja paukkupommit.

Pääasiassa teatterialan ammattilaisista koostuva 63:n hengen yleisö sai tuta, mitä Jouko Turkan oppilaat ajattelivat viihteellistyneestä laitosteatterista.



Yksi sinnitteli loppuun


Välikohtauksesta entiset jumalanteatterilaiset eli elokuvaohjaaja Jari Halonen, teatteriohjaaja ja filosofian tohtori Esa Kirkkopelto, näyttelijät Jari Hietanen ja Jorma Tommila ovat olleet vaitonaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Esa Kirkkopelto luonnehti Kalevan haastattelussa (30.10.2005), että hänelle "Jumalan teatteri oli lähtölaukaus, joka suisti hänet radalle, jolla hän on vieläkin". Toisia tiloja -esityksensä kanssa Oulussa lokakuussa 2005 vieraillut Kirkkopelto arveli olevansa lähempänä Jumalan teatteria kuin koskaan aiemmin.

Jari Halonen kertoi Ylen Persona non grata -keskusteluohjelmassa televisiossa (22.10.2004), että silloinen Oulun kaupunginteatterin johtaja Jussi Helminen pyysi heitä herättelemään teatteriväkeä.

Halosen mukaan yleisön olisi pitänyt älytä nauraa, puhdistella "jauhot" takistaan ja todeta, että olipa "helvetin hyvä esitys".

Näin tapahtuikin - teatterin näyttämöllä - Juha Hurmeen ja Ari Wahlstenin syksyllä 2005 ensi-iltansa saaneessa Nelostie-näytelmässä helsinkiläisessä Q-teatterissa.

Tosielämässä 20 vuotta sitten yleisö säntäsi ulos paniikissa. Vain kempeleläistaiteilija Eeli Aalto katsoi esityksen loppuun.



Uudistus meni mönkään


"Puoli vuotta ennen Jumalan Teatterin Oulun-vierailua M.A. Numminen valitteli Kaltiossa, että kulttuurikenttä on löystynyt. Mutta sitten pläjähti", toteaa Katja Moilanen, joka on tehnyt Jumalan teatterin vierailusta pro gradun Oulun yliopistoon vuonna 2005.

Moilanen halusi tarkastella tapauksen historiallista puolta ja katsojan näkökulmaa. Jumalan teatterista on tehty useita yliopistollisia lopputöitä, mutta Moilasen gradu on ensimmäinen historian puolen työ aiheesta.

"Silloin se nähtiin 1980-luvun teatterisukupolven manifestina"; Moilanen kertoo.

Alun perin teatteripäiville piti tulla Otso Kauton ryhmän esitys Ilta pilalla, mutta ryhmä perui viime tingassa tulonsa. "Jumalanteatterilaiset tarjosivat itse teatterimanifestiaan. He tilasivat myös videotykin ja valkokankaan. Helminen oli ajatellut, että tulossa oli jonkin sortin luento."

Helminen kyseenalaisti itsekin laitosteatterin. Hänen johtajakaudellaan Oulussa toimi performanssityyppinen Elämänpalvelusteatteri (EPT), jolla oli esityksiä ympäri kaupunkia.

Jumalanteatterilaiset halusivat uudistaa teatterin, mutta se kääntyi itseään vastaan. Yleisökadon pelossa Oulun kaupunginteatterin linja muuttui. Myös Teatterikorkeakoulu muuttui monien välivaiheiden jälkeen enemmän laitosteatteria palvelevaksi.

"Jumalan teatterin vierailu vei vähäksi aikaa mahdollisuuden kokeilevalta teatterilta. Se ei saanut synnytettyä laajaa vastakulttuuria, vaan akti jäi yksittäiseksi skandaaliksi."

Pohjoiset teatteripäivät
11.-13. tammikuuta Oulussa.