Valtio-opin professori Heikki Patomäellä on visio. Helsingin yliopistossa virkaansa hoitava Patomäki arvelee, että Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteet, niin sanottu transatlantismi saattaa jo hyvinkin vedellä viimeisiään.
Puolustusliitto Natosta voi jäädä pelkkä kuori jäljelle, hän taivastelee.
Uhka tiivistyy yhteen maahan ja se maa on Iran. Yhdysvallat saattaa Patomäen mukaan hyvinkin kaavailla Iraniin ennaltaehkäisevää iskua, joka tekisi Natosta lopun nykymuodossaan. Hyökkäys vihastuttaisi eurooppalaiset suunniltaan.
Tragedian alku olisi kuitenkin Iranin naapurimaassa, Irakissa. Patomäen visiossa Irak alkaa vähitellen liukua sisällissotaan. Sen pyörteissä Irakin shiiat liittyvät shiiavaltio Iraniin. Silloin Persianlahdella Washingtonille ryppyilee laaja shiia-alue, jota johtaa Iran.
Iran on Yhdysvaltojen perivihollinen, maa, joka presidentti George W. Bushin sanojen mukaan kuuluu pahan akseliin.
Iranin nousu on estettävä, vaikkapa ennakoivalla hyökkäyksellä maahan.
Osa Euroopan unionista, kuten Saksa ja Ranska, ei tätä hyväksy. Ryhmä jatkaa omana porukkanaan ja siitä muodostuu liittovaltion kaltainen. Näin visioi professori Patomäki.
USA jättää rauhaan ihmisoikeuksista
Mutta takaisin vähän rauhallisempiin skenaarioihin. Presidentti Bush ja hänen uusi ulkoministerinsä Condoleezza Rice ovat puhuneet viime aikoina moraalin syvällä rintaäänellä. He ovat puhuneet vapaudesta ja demokratiasta, asioista jotka esimerkiksi Venäjällä eivät ole mallillaan.
Bush tapaa matkallaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Presidenttien sanotaan olevan sielunveljiä, jotka käyvät yhteistä sotaa terrorismia vastaan.
Venäjä kuitenkin rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia varsinkin Tshetsheniassa. Patomäki kuitenkin uskoo, että Yhdysvallat ei puutu ihmisoikeustilanteeseen Venäjällä. Yhdysvallat saattaa jäkättää jonkin verran, oppimestarimaisesti ja vähän muodon vuoksi.
Patomäen mukaan Yhdysvallat jättää Venäjän rauhaan, sillä siinä missä Venäjällä on Tshetshenia, siinä Yhdysvalloilla on Irak. Tshetshenia sentään kuuluu Venäjään, Irak ei ole Yhdysvaltojen kanssa edes samalla pallonpuoliskolla.
Amerikkalaiset eivät suuremmin ripitä venäläisiä ystäviään. Tämä terrorismin vastaisen sodan merkeissä.
Venäjä ei haasta Yhdysvaltoja
USA:n ei tarvitse pelätä Venäjää. Se on globaali supervalta, Venäjä taas pelkästään alueellisesti merkittävä mahti.
Venäjällä on kuitenkin strategisia etuja valvottavanaan lähialueillaan, esimerkiksi Keski-Aasiassa. Siellä on öljyä, joten alueella huseeraavat jenkitkin. Keski-Aasia on niitä harvoja alueita, joissa amerikkalaisten ja venäläisten edut ovat vastakkain.
USA mekastaa arvoillaan. Professori Patomäki kuitenkin uskoo, että kauniit puheet eivät ole pelkästään raa'an reaalipolitiikan naamio. Maailmassa ei sittenkään voi sanoa yhtä ja tehdä toista.
Moraaliset puheet on maailmalla kuultu ja kansainvälisessä politiikassa on lähes aina pakko käyttäytyä puheidensa mukaan. Siksi Yhdysvallatkin voi uhata vapauttavansa sotimalla diktatuurit. Jos väite uskotaan, asia on niin. Ideologioilla on yhä merkitystä.
