"En ole kertaakaan katunut Oulusta lähtemistä, vaikka täytyy myöntää, että alun perin odotukseni Kemin kaupunginorkesterin kehitysmahdollisuuksista olivat ruusuisemmat kuin todellisuus", sanoo Kemin kaupungin musiikinjohtaja Pertti Hynninen.
Yli 26 vuotta on kulunut siitä, kun Oulun kaupunginorkesterin käyrätorvensoittaja sai Kemin musiikkitoimen johdettavakseen.
Huippukohtia on vuosin varrelta mieleen jäänyt monia, kuten muun muassa Kemin kaupunginorkesterin Lumilinna-konsertit sopraano Karita Mattilan kanssa 1995.
"Se oli mielenkiintoinen kokeilu, miten orkesteri voi pakkasessa soittaa. Huiluista kondensoitunut vesi jäätyi puikoiksi. Toisilla oli niin kuuma, että sormet meinasivat palaa", Hynninen muistelee.
Musiikinjohtaja on Kemissä yhtä aikaa kaupunginorkesterin kapellimestari, taiteellinen johtaja, opettaja, kasvattaja ja intendentti.
Vuodenvaihteessa Hynninen luovuttaa tehtävänsä kempeleläiselle kollegalleen, Jukka Myllykselle. Sitä ennen hän johtaa vielä neljä Kemin kaupunginorkesterin konserttia, ensimmäisen niistä tänään keskiviikkona.
Säästämisestä rangaistaan
1990-luvun alun laman jälkeen Kemissä on koko ajan painittu talousvaikeuksien kanssa. Väki vanhentuu ja vähenee. Verotuloja ei kerry tarpeeksi.
"Kaupungin taloudessa keskeinen ongelma ovat kohtuuttoman suuret terveys- ja sosiaalimenot. Ne ylittävät roimasti valtakunnalliset keskiarvot", Pertti Hynninen laskee.
Vuonna 1993 voimaan tullut orkesterilaki loi musiikkipuolellekin nurinkurisen tilanteen. Kun asioita jouduttiin laman jälkeen tekemään pakosta halvemmalla, vähenivät valtionavun pohjana olevat henkilötyövuodet samaa tahtia.
"Täysin tyhmää, että säästämisestä rangaistaan. Selitin tilannetta valtion tilintarkastajien puheenjohtajalle hänen käydessään Kemissä. Olimme yhtä mieltä mieltä siitä, että asialle pitäisi tehdä kiireesti jotain."
Uutta konserttisalia ja ajanmukaisia tiloja Länsi-Pohjan musiikkiopistolle kemiläiset jaksavat kaikesta huolimatta toivoa. Musiikkitoimen käytössä olevat kaksi rakennusta ovat toista sataa vuotta vanhoja puutaloja.
"Konserttisalia on suunnitelmissa rakennettu moneen eri paikkaan. Yksi niistä sijaitsi rannalla niin sanotussa koirapuistossa, ja ihan viimeinen paikka kauppatorilla kulttuurikeskuksen yhteydessä."
Myönteistä kehitystä on myös tapahtunut
Pertti Hynnisen mukaan Kemi on reilussa neljännesvuosisadassa kehittynyt monilta osin myös myönteiseen suuntaan.
"Ulkoinen miljöö on parantunut, vaikka rumia rakennuksia kaupungista löytyy yhä. Kun muutin tänne, rannat olivat kokonaan rakentamatta. Nyt ne on tehty todella hienoiksi. 1980-luvun alussa täällä näkyi myös enemmän rikottuja vanhojen talojen ikkunoita kuin missään muualla."
Kemin kaupunginorkesteri toimii suurelta osin amatööripohjalta. Hynnisen mielestä sillä olisi hyvät toimintaedellytykset, jos orkesteriin saataisiin kauan toivottu 12 ammattisoittajan runko.
"Alueelle syntyisi käyttökelpoinen sinfoniaorkesteri, joka pystyisi hoitamaan koko Länsi-Pohjan orkesterimusiikin tarpeet. Tehtäviimmehän kuuluu myös nuorten kouluttaminen yhteissoittoon."
Nykyään Kemin kaupunginorkesterin rungon muodostavat Länsi-Pohjan jousikvartetin muusikot ja musiikkiopiston opettajat.
Torvi soi lähes entiseen malliin
Eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä Pertti Hynninen on taas ryhtynyt soittamaan käyrätorvea. Hän ei aio pölyttyä pystiksi kulttuuritoimen museokaapin päälle.
"Kesällä olen vapaa-aikoina pääasiassa korjaillut kesämökkiämme, mutta nyt pitäisi taas saada harjoittelurytmistä kiinni", hän kertoo.
Kuka tietää, vaikka Hynninen nähtäisiin tulevina vuosina Kemin kaupunginorkesterin käyrätorvisektiossa soittamassa.
Kemiin hän joka tapauksessa jää asumaan, toimiihan hänen vaimonsa Marjaliisa Hynninen Länsi-Pohjan musiikkiopiston rehtorina.