Presidentti Medvedevin Suomen-vierailu osoitti, että maiden korkean tason suhteet toimivat. Venäjän alempien viranomaisportaiden toiminta vain viestii ikävämmistä asenteista.
Venäjän virallisen ykkösmiehen, presidentti Dmitri Medvedevin vierailu Suomeen sujui odotetun lämpimissä tunnelmissa. Hymyjä, kättelyitä, raparperimehua, ulkoilua maalla ja merellä -- ja ajankohtaisten poliittisten kysymysten käsittelyä.
Hyvä, että Medvedev tuli. On tärkeää, että Suomen johto on keskusteluväleissä Kremliin, toisin kuin vaikkapa Viron johto.
Selvähkö lupaus saatiin siitä, että viime viikolla äkkiä esiin noussut kiista suomalaisten elintarvikkeiden viennistä Venäjälle hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Näin rajat pysynevät auki suomalaisjuustoille ja muille venäläisten kaipaamille tuotteille.
Koko jupakasta jää yhä ilmaan epäilys siitä, ettei kyse ole ollut hygieniasta ja tuotantoteknisistä kysymyksistä vaan Venäjän oman elintarviketuotannon suojelusta. Näin siitä huolimatta, että Medvedev kiisti jupakan poliittiset syyt. Ei hän tietenkään sellaisia voisikaan myöntää.
Oli hyvä, että presidentit puhuivat myös lapsikiistoista, joilla Kremlin katseen alla toimivat viestimet ovat Venäjällä lyöneet rumpua. Aiheellisesti Halosen toi esiin linjauksen, jonka mukaan Suomi on allekirjoittanut Haagin lapsia koskevat sopimukset, eikä tarvetta kahdenvälisiin sopimuksiin ole.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Halonen puhui asiasta maltillisen sanakääntein. Sopii toivoa, että kasvokkain presidentti on nostanut paljon suorasukaisemmin keskusteluun Venäjän lapsivaltuutetun Pavel Astahovin pöyristyttävät näkemykset siitä, miten kiistat pitäisi hoitaa.
Astahovhan peräsi riita-asioita setvimään erillistä maiden välistä komissiota ja esitti lyhyesti sanottuna päättömän näkemyksen Suomessa asuvien venäläisten ongelmien hoitamisesta yleensäkin. Astahovin mukaan Suomen suomalais-venäläisten perheiden ja venäläisten ongelmia ei voida ratkaista Suomen lakien pohjalta, koska kyse on toisen maan kansalaisista.
Jos Astahov haluaa huseeraamisellaan ajaa täällä asuvien venäläisten asiaa, lopputulos on todennäköisesti päinvastainen.
Uusi Suomi -verkkolehden haastattelema, Suomessa asuva venäläistoimittaja Eilina Gusatinskaja piti lapsivaltuutetun järkeilyä suorastaan pelottavana, koska se voi heikentää suhtautumista venäläisiin Suomessa.
Viisumivapaus EU:n suuntaan on Venäjälle selvästi tärkeä kysymys. Viisumittomuuteen pitääkin päästä -- kunhan asiat ovat kunnossa itärajan takana. Yhdellä henkilöllä voi maassa nyt olla kasa passeja. Samoin ongelmana on laiton maahantulo kolmansista maista Venäjälle.
Viisumivapaudesta Halonen totesi Ylen mukaan, että siihen päästään aikanaan ja että sen toteutuminen ei ole yksinkertaista. Venäläisen RIA Novostin välittämä uutinen oli hämmästyttävän erilainen. Venäläistekstissä Halonen sanoi Suomen tekevän kaikkensa, jotta viisumivapaus saavutetaan.
Juuri viestien vääristymisen takia on hyvä, että presidentit aika ajoin tapaavat ja kuulevat suoraan toisiltaan, mitä kiistanalaisista asioista todella ajattelevat