Jos Aki Kaurismäkeä ei lasketa, kenenkään suomalaistuottajan elokuvia ei ole nähty Cannesin elokuvajuhlilla niin usein kuin Jussi Rantamäen. Elokuvayhtiö Aamun omistaja on menossa jälleen, sillä Mikko Myllylahden ohjaama lyhytelokuva Tiikeri valittiin Critic's Week -esityssarjaan. Se on ainoa suomalaiselokuva Cannesissa tänä vuonna.
Festivaali alkaa ensi tiistaina. Mukaan lähtee useita tekijäporukan jäseniä. Luvassa ei ole niinkään suurta glamouria kuin yhdessäoloa hyvissä tunnelmissa.
- Vuokrataan iso kämppä. Osa porukasta nukkuu varmaan lattialla, Rantamäki kuvailee.
- Elokuvanteko on intensiivistä, mutta kuvausten ja karonkan jälkeen nähdään seuraavan kerran ehkä vasta ensi-illassa vuotta myöhemmin. Kun tällaisia juttuja sattuu, on mukavaa ottaa koko porukka mukaan.
Myllylahti on aiemmin käsikirjoittanut Hymyilevän miehen, jonka Juho Kuosmanen ohjasi ja Rantamäki tuotti. Nyt suunnitteilla on Myllylahden ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana. Sen nimi on Metsurin tarina.
- Cannesiin pääsy on iso noste tuleville jutuille sekä ulkomailla että kotimaassa, Rantamäki kuvailee.
- Mikko nousee kotimaisten tulevien debyyttiohjaajien kärkijoukkoon.
Suhdetyökin on tärkeää
Hymyilevä mies voitti Un certain regard -esityssarjan kaksi vuotta sitten. Sitä aiempi Rantamäen Cannes-reissu oli 2010, kun festivaalilla oli kaksi suomalaista lyhytelokuvaa, Hannaleena Haurun Älä kuiskaa ystävän suuhun ja Kuosmasen Taulukauppiaat.
Kun tuottajalta kysyy, mikä on maailman arvostetuimmille elokuvajuhlille pääsyn salaisuus, elokuvan laadun rinnalle nousee suhdetyö. Hymyilevän miehen aikaan tavattiin paljon Cannesin eri osastojen väkeä.
Critic's Week -organisaation johtaja oli myös tuomaristossa, kun Rantamäki ja Myllylahti olivat Jerusalemissa elokuvantekijöiden tapahtumassa esittelemässä Metsurin tarina -hanketta.
- Varmaankin vaikuttaa, että heidän mieleensä saa tätä juttua paalutettua, Rantamäki kertoo.
- Mutta vaikka Mikko olikin festivaalin tutkalla, Cannesiin tarjotaan tuhansia lyhytelokuvia. Kamppailu on kovaa.
Cannes-noste auttaa mitä todennäköisimmin Metsurin tarinan rahoittamisessa.
- Metsurin tarinan kehittely alkoi, kun Mikon piti kaadattaa pihaltaan puu. Runoilijana hän ei itse sellaisia hommia osaa. Metsuri oli Lapista, kuten Mikkokin, ja jonkin siinä metsurin tuppisuisuudessa herätti halun kirjoittaa tarinaa, Rantamäki tulkitsee.
Millainen elokuvasta tulee tyyliltään?
- Pohjoiseen Suomeen sijoittuvaa eksistentialistista mustaa huumoria, vähän Jobin kirjan hengessä, Rantamäki arvioi.
Hymyilevä mies toi huomiota
Kaksi vuotta Hymyilevän miehen jälkeen elokuvatuottaja punnitsee palkinnon seurauksia ja toiveiden toteutumista. Huomiota tuli poikkeuksellisen paljon, ja elokuva sai kaupallisen valkokangaslevityksen yli 30 maassa. Lipunmyyntiluvut olivat kuitenkin kussakin maassa vain muutamia tuhansia.
- Tuskin kukaan persnettoa sillä teki. Mutta eurooppalaisen taide-elokuvan yleisöt ovat haastavia tavoittaa, Rantamäki sanoo.
Tuottajana Rantamäki sai elokuvasta korvaamatonta kansainvälistä huomiota.
- Nyt kaikki haluavat tavata, jos otan yhteyttä ja haluan esitellä tulevia hankkeita. Amerikkalaisista studiosta en tiedä, koska niihin ei ole ollutkaan tarvetta ottaa yhteyttä.