Pääkirjoitus

Hymyä vai heik­kout­ta Sad­da­mil­ta

Jännitys mahdollisen Irakin sodan ympärillä on noussut viime viikkoina.

Jännitys mahdollisen Irakin sodan ympärillä on noussut viime viikkoina. Diktaattori Saddam Hussein reagoi uhkaan ensin päättämällä yllättäen, että YK:n asetarkastajat saavat palata Irakiin. Veto on sekoittanut maailmanyhteisön pasmoja ja ainakin lykännyt Yhdysvaltain hyökkäystä.

Saddamin toinen siirto oli äkkipäätös armahtaa suurin osa vangeista Irakin pahamaineisista vankiloista. Armahdus koskee arviolta 100 000-150 000 vankia. Lähes kaikki muut paitsi Israelin ja Yhdysvaltain hyväksi vakoilusta tuomitut vapautettiin. Heidän joukossaan oli myös poliittisia vankeja.

Juuri pidetyssä "kansanäänestyksessä" uudeksi seitsenvuotiskaudeksi presidentiksi huudetun Saddamin armahdusmotiivit liittyvät saumattomasti nykytilanteeseen. Diktaattori ei tehnyt päätöstään pelkässä hellyyden puuskassa.

Armahduspäätöksen yksi syy on Saddamin tarve kirkastaa hymykampanjalla Irakin ryvettynyttä kansainvälistä imagoa ja kaivertaa maata muutoinkin epäyhtenäisen kansainvälisen rintaman alta. Irak on kaikkea muuta kuin mallioppilas kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen luokituksissa. Päästämällä poliittisia vastustajia vapaalle jalalle Saddam myös koettaa murentaa ulkomailla olevia, sinänsä hajanaisia oppositiovoimia.

Saddamin voi uumoilla päätyneen armahdukseen myös toisesta ja valtansa jatkumisen kannalta yhtä huolestuttavasta syystä. Armahdettujen joukossa on kurdikapinallisten ja Irakissa enemmistönä olevien shiamuslimien edustajia. Saddamin hallinnossa valtaa pitävät sunnimuslimit.

Pehmeys vastustajien tai edes ystävien edessä ei ole ollut Saddamin tavaramerkki. Tässä mielessä armahdus on tulkittavissa myös heikkoudeksi. Sosialistimaiden kokemukset osoittivat, että diktatuurien vähittäiset vapauttamispyrinnöt voivat kaataa korttitalon nopeastikin. Ystävällismieliset eleet kurdeille ja naapurimaalle Iranille kertovat Irakin kasvaneesta tarpeesta hankkia ystäviä läheltä ja ehkäistä ennalta kurdien kapina- ja Iranin mielihaluja iskeä Irakin selkään Yhdysvaltain mahdollisen hyökkäyksen siivellä. Iranissa valtaa pitävät nimenomaan shiamuslimit.

Saddamin kaikki manööverit viittaavat siihen, että hän hakee hyödyntämiskelpoisia halkeamia maailmanyhteisön riveistä ja yrittää estää halkeamia syntymästä omissa riveissään. Saddam tähtää kaikella tällä siihen, että hänen valtansa jatkuisi ja että Yhdysvallat saisi taas pitkän nenän. Uusia yllätysvetoja on varmasti luvassa.

paakirjoitus@kaleva.fi