Oulu 1. helmikuuta 2011, paikka Lahden jäähalli. Pelicansin ja Kärppien SM-liigaottelun ratkaisu alkaa hahmottua, kun Kimmo Koskenkorva spurttaa totutun terävästi Ilkka Mikkolan lähettämän kaarikiekon perään ja iskee 1-2-johtomaalin Pelicans-puolustajan estelyistä huolimatta.
Hetkeä myöhemmin Koskenkorva varjelee omaa maalia heittäytymällä pelottomasti vastustajan lyöntilaukauksen eteen.
Voittopelin jälkeen Kärppien urheilutoimenjohtaja Harri Aho kehuu Radio Megan haastattelussa joukkueensa taistelua.
Taistelua, jonka ykkössotureita oli kahdella IS-tähdellä palkittu Koskenkorva. Pelaaja, josta Aho halusi kesän ja alkusyksyn aikana kiivasti eroon.
Jos Koskenkorva olisi kuullut pukukoppiin Ahon sanat, hän olisi todennäköisesti puistellut päätään tilanteen paradoksaalisuuden vuoksi.
"Totuus on, että sain Kärpistä kertaalleen jo potkut", Koskenkorva sanoo nyt.
Erikoinen tarina juontaa juurensa viime kaudesta. Kaikki näytti hyvältä, kun Raksilan yleisön entinen lemmikki palasi keväällä 2009 Kärppiin seitsemän vuoden kierrokseltaan.
Harri Ahon edeltäjä Ari Hilli hankki Koskenkorvan pistenikkariksi, jonka piti täyttää ruotsalaiskiituri Jonas Anderssonin jättämä aukko.
Unelma muuttui lopulta painajaiseksi, kun Koskenkorvan maali- ja pistehanat jumiutuivat. Kevään pudotuspelejä hyökkääjä seurasi välillä jopa katsomosta.
"Viime kausi oli huono. Sain tilaisuuksia riittävästi, mutta en pystynyt vastaamaan odotuksiin", Koskenkorva myöntää rehellisesti.
Kokeneena kiekkokiertolaisena Koskenkorva osasi aavistaa kohtalonsa. Oma asema kirkastui kesällä, kun joukkue oli lähdössä Kainuuseen rentoutumaan.
"Sain ilmoituksen, ettei minun tarvitse lähteä mukaan."
Loppukesän Koskenkorva harjoitteli Kiekko-Laserin Mestis-joukkueen mukana. Jossain takaraivossa jyskytti varmuus siitä, että ovi Kärppiin on lopullisesti sulkeutunut.
Mutta puhelin pirahti vielä kerran. Elokuun lopussa käsky kävi Kärppien mukaan European Trophy -turnauksen otteluihin, jotka pelattiin Ruotsissa. Näin Kärpät esitteli Koskenkorvaa potentiaalisille ostajaehdokkaille.
Visiitin piti olla ranskalainen, mutta toisin kävi.
Koskenkorva on joukkueessa edelleen - ei statistina, vaan yhtenä Hannu Aravirran ehdottomista luottopelaajista.
"Minun kannaltani marraskuinen valmentajanvaihto oli hyvä asia. Sain uuden startin."
Nyt Koskenkorva muistuttaa ajoittain sitä pelaajaa, johon Raksilan yleisö 1990-luvun loppuvuosina ihastui. Hän pelaa vahvuuksillaan, oikein roolitettuna ja on oma energinen itsensä.
Jokaisessa vaihdossa kaikkensa antava vauhtikone, joka tuhlaa edelleen liikaa maalipaikkoja.
Hyökkääjän kohtelu on herättänyt kiekkopiireissä kummastusta. Kärpät pompotti Koskenkorvaa nöyryyttävästi. Kalevan tietojen mukaan seura painosti pelaajaa myös leikkaamaan palkkaansa. Tähän Koskenkorva ei suostunut.
Koskenkorva itse muotoilee sanansa varovasti, kun hän käy läpi uransa erikoisimman kauden opetuksia.
"Sen olen oppinut, että tässä ammatissa voi tapahtua mitä tahansa", hän sanoo.
Millaiset ovat välisi Harri Ahon kanssa?
"Ihan ok. Ymmärrän, että hän tekee omaa työtään."
Koskenkorva ansaitsee hatunnoston ammattimaisuudestaan. Myyntikohun kuohuissa hän keskittyi olennaiseen - harjoitteluun ja pelaamiseen - hämmästyttävän hyvin. Henkisesti hauras pelaaja olisi iskenyt vastaavassa pattitilanteessa hanskat tiskiin ja ahterin penkkiin.
"Taisin minäkin sanoa jossain vaiheessa vaimolle, että Kärppiin en palaa, vaikka pyytäisivät."
"Mutta olen aina ajatellut, että sopimuksia tulee kunnioittaa."
Koskenkorvan kärppäkontrahti kattaa myös ensi kauden.
"Itse en ole ainakaan lähdössä Kärpistä mihinkään."
Koskenkorva nousi Kärppien edustusjoukkueeseen jo 19-vuotiaana. Mahdollisuuden antoi mies, jota ei ole Oulussa juuri selkään taputeltu.
"Täytyy kiittää silloista valmentajaa Risto Dufvaa, joka uskoi minuun. Moni muu ei olisi välttämättä uskonut. Olin 172-senttinen ja 67-kiloinen käppänä."
Parikymppisen Koskenkorvan maailmassa jääkiekko oli prioriteetti numero 1. Nuorukaisen kunnianhimo välittyi jäältä Raksilan hallin piippuhyllylle asti.
Reilussa kymmenessä vuodessa jokin on muuttunut.
"Kun kotona on kaksi pientä lasta, ei ole aikaa murehtia turhia. Jääkiekko on ammattini, mutta lopultakin se on vain... no, jääkiekkoa. Nuorempana lätkähommia tuli mietittyä vapaa-ajallakin", 2-vuotiaan Tobiaksen ja kolmekuukautisen Emelien isä tunnustaa.
Tobias käy jo katsomassa isänsä pelejä, mutta eniten nuori mies odottaa otteluiden erätaukojen ohjelmanumeroa.
"Tobias on innoissaan jääkoneista", ylpeä isä naurahtaa.
Jääkiekon SM-liigan ottelu Kärpät-KalPa tiistaina Raksilassa kello 18.30.