Hymy her­käs­sä liian har­val­la

Maatalousalan edunvalvojat ja järjestöt ovat huolissaan maatalousyrittäjien työssä jaksamisesta. Erityisen huomion kohteena ovat karjatalousyrittäjät.

Maija ja Janne Järvelän perheessä elämä ei ole pelkkää työntekoa. Maija, Janne, lapset Juho ja Lotta sekä Timi-koira ehtivät nauttia keväisestä auringonpaisteesta.
Maija ja Janne Järvelän perheessä elämä ei ole pelkkää työntekoa. Maija, Janne, lapset Juho ja Lotta sekä Timi-koira ehtivät nauttia keväisestä auringonpaisteesta.

Maatalousalan edunvalvojat ja järjestöt ovat huolissaan maatalousyrittäjien työssä jaksamisesta. Vaiettu ongelma on nostettu esille Pohjois-Pohjanmaan liiton uunituoreessa maatilatalouden strategiassa, joka käsittää vuodet 2007-2013.

Erityisen huomion kohteena ovat karjatalousyrittäjät. Pohjois-Pohjanmaa kuuluu Suomen maidontuotannon ydinalueeseen: arvioiden mukaan maakunnassa on vuonna 2013 liki 2 200 maitotilaa.

"Jos yrittäjäperheen roolit eivät ole kohdallaan karjatilaa laajennettaessa tai tuotantosuuntaa vaihdettaessa, nousevat työssä jaksaminen ja työn kuormittavuus todellisiksi uhkiksi", projektipäällikkö Liisa Jokela Pohjois-Pohjanmaan liitosta korostaa.

Ongelmien purkamista vaikeuttaa ammattikunnan edustajien luonne. Maatalousyrittäjät eivät ensimmäisinä valita masennuksestaan tai pahasta olostaan.

"Henkinen ilmapiiri kaipaa muutosta. Siis siten, että ei ole häpeä tunnustaa, ettei jaksa", Jokela muotoilee.



Tilakoko kasvaa,
samoin stressi


Tuottajajärjestö MTK:n edustajat ovat samaa mieltä siitä, että maatalousyrittäjät kaipaavat elämänhallintaansa uusia työkaluja.

"EU-ajan muutostahti on ollut hurja. Moni viljelijä on yllättynyt yrityksen johtamisen haastavuudesta", MTK Pohjois-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Matti Tyhtilä tietää.

Vain yksi asia on varma. Paluuta entiseen ei ole.

"Edessä on valtava asennemuokkausurakka. Elämäntapamaanviljelystä on siirrytty bisneskulttuuriin, jossa korostuu tuloksen tekeminen", Liisa Jokela alleviivaa.

Karjatilalliset työskentelevät ankaran paineen alaisina. Tilakoon kasvattaminen tarjoaa mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan.

Kun tilan koko kasvaa, työtä - ja stressiä - on enemmän. Suurimmat tilat ovat liikelaitoksia, joiden tileillä pyörivät merkittävät rahavirrat.

Esimerkiksi kalajokinen Bullstop Oy kuittasi vuonna 2004 pelkkinä maataloustukina 840 000 euroa. Perheyrityksellä on Etelänkylällä 1 500 naudan lihakarjatila, joka työllistää kesäisin toistakymmentä vierasta työntekijää.

"Yrittäjän on tunnettava omat rajansa ja arvioitava, mitkä työt on järkevä teettää urakoitsijalla. Vapaa-ajan merkitystä ei voi kylliksi korostaa", Jokela sanoo.



Parisuhteet
koetuksella


Jokelan ja Tyhtilän mukaan tärkeintä on yrittäjyysvalmiuksien lisääminen. Yritys ja erehdys -kuvion toistuminen ei ainakaan edesauta työssä jaksamista.

"Eniten maatalousyrittäjien jaksamiseen vaikuttaa byrokraattinen paperinpyörittely. Sitä on liikaa", Tyhtilä purnaa.

Yrittäjien turvana on maaseudun tukihenkilöverkko, joka luotiin 1990-luvun loppupuolella. Myös muita pienempiä hankkeita on viety läpi.

"Ongelma on, ettei viljelijöiden hyvinvoinnista ole kiinnostunut oikein kukaan", totesi Kalajoella viljelijöiden hyvinvointihankkeen vetänyt Leena Isopahkala jo vuonna 2004.

Maatalousyrittäjyydessä korostuu parisuhteen toimivuus. Aviopari on lähes poikkeuksetta työpari. "Yhtälö muuttuu hyvin hankalaksi, jos toinen osapuoli väsyy ja heittää pyyhkeen kehään", Tyhtilä pohjustaa.

Jalostajapuoli on vastannut huutoon ja kantanut vastuuta.

"Pohjolan Maito on järjestänyt yrittäjille parisuhdekursseja", Tyhtilä mainitsee.

Vaikka maatalousyrittäjien jaksaminen on nyt tapetilla, ei tilanne ole niin hankala kuin heti Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. "Vuodet 1995-1999 olivat vaikeimpia. Oli tragedioita ja itsemurhia", Liisa Jokela huokaisee.

Ilmoita asiavirheestä