Kysyttäessä työntekijät sanovat useimmiten, että tasa-arvo toteutuu heidän työpaikallaan hyvin. Samaan hengenvetoon voidaan tosin todeta, että miehet etenevät nopeammin, saavat parempaa palkkaa ja naiset joutuvat tekemään enemmän töitä.
Tähän ja moniin muihin työelämän kummallisuuksiin pureudutaan kasvatustieteiden tohtori Päivi Lipposen toimittamassa kirjassa "Akat aidan tekee -- miehet käyvät mittaamassa. Nainen työelämässä".
Kirjan mukaan suomalainen ihanne on, ettei sukupuolella ole työssä väliä eikä siitä tarvitse puhua. Tätä kuvasi haastatellun miesjohtajan kommentti: sukupuoli ei saisi vaikuttaa kuin vessan valintaan. Todellisuudessa sillä on kuitenkin paljon merkitystä sekä uralla etenemisessä että palkkapussin koossa. Naiset törmäävät edelleen usein lasikattoon, jota miehet eivät edes huomaa.
Minna Leinosen, Katja Uosukaisen ja Hanna Ylöstalon artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa haastateltiin noin 1 350:tä työntekijää 11 työpaikassa. 70 prosenttia miehistä koki tasa-arvon toteutuvan hyvin, kun naisista tätä mieltä oli 40 prosenttia.
Toisaalta moni miehistä ymmärsi hyötyneensä sukupuolestaan työelämässä. Näin ajatteli joka viides. Yksikään mies ei uskonut sukupuolensa haitanneen menoa. Naiseutensa koki haitaksi vajaa kuudennes vastaajista, mutta hyödyksi vain hyvin harva.
Päivi Lipposen mukaan naisten kannattaisi korostaa sukupuolineutraalin asenteen sijasta omia vahvuuksiaan. Esimerkiksi äitiys on hyvä johtajakoulu, joka opettaa organisoimaan ja motivoimaan. Tästä ei kuitenkaan pidetä meteliä.
Suurmiehiä ja piennaisia
Artikkeleissa käydään läpi syitä, jotka ovat johtaneet naisten heikompaan asemaan työelämässä. Juuret löytyvät jo vanhoista, myyttisistä kertomuksista, joissa hyvä nainen on miehen nöyrä apulainen, ei itselleen valtaa tavoitteleva johtaja.
Hannele Koivusen artikkelin mukaan historiankirjoitus kertoo suurmiehistä, joiden vastakohtana ovat piennaiset eli näkymättömät ja pyyteettömät puurtajat. Myyttinen suurmies on esimerkiksi lännen sankari, yksinäinen ratsastaja, joka ratkaisee ongelmat ilman muiden apua.
Työpaikoilla vallitsee yhä monesti käsitys, jonka mukaan ihannejohtaja on autoritaarinen "suurmies", vaikka tasa-arvoinen ja yhteisön toimintaa kehittävä johtaja voisi saavuttaa paljon parempia tuloksia.
Vaatimattomuus piinaa naisia
Naisten eteneminen uralla tyssää usein turhaan vaatimattomuuteen. Tätä mieltä ovat ainakin Päivi Lipposen haastattelemat naisjohtajat, jotka pitivät miesten ja naisten suurimpana erona miesten uskomattoman hyvää itsetuntoa. Miehille riittää työnhaun perusteeksi se, että he haluavat tehtävän, kun naiset haluavat olla varmoja pätevyydestään.
Erot itsetunnossa johtuvat pitkälti kasvatuksesta. Tytöt oppivat tavoittelemaan täydellistä suoritusta, mutta pojille sallitaan myös "luisteleminen".
Naisjohtajia piinasivat myös ympäristön asenteet. Siinä missä ulkopuoliset ihailevat ulkomaankomennukselle lähteviä miehiä, naisen vastaavaa komennusta oli kommentoitu pelottelemalla avioerolla.
Perhesyyt ovatkin usein seikka, jonka varassa naisten ura nousee tai kaatuu. Haastateltujen naisjohtajien taustalla oli tukea antavia puolisoita, jotka ottivat vastuuta perheestä ja uskalsivat vastustaa ympäristön asenteita.