Harmaahylkeen eli hallin pyyntikausi alkoi perjantaina reilun neljän kuukauden rauhoitusajan jälkeen.
Kuluvalle metsästysvuodelle maa- ja metsätalousministeriö on antanut luvan enintään 395 hallin metsästämiselle. Määrä on edellisvuotta suurempi, sillä metsästysvuonna 2002-2003 oli mahdollisuus pyytää yhteensä 230 hyljettä. Meneillään olevana metsästysvuotena myös harmaahylkeen rauhoitusaikaa lyhennettiin. Nyt rauhoitusaika alkoi vuodenvaihteessa kun se edellisvuonna alkoi jo lokakuun puolessa välissä.
Maa- ja metsätalousministeriö on alueittain määrittänyt pyynnin enimmäismäärät. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on mahdollista metsästää 110 hallia, Oulun riistanhoitopiirin alueella 65, Lapin piirin alueella 55, Satakunnan alueella 50, Varsinais-Suomessa 45, Suomenkielisellä Pohjanmaalla 35, Uudellamaalla 20 ja Kymin riistanhoitopiirin alueella 15 harmaahyljettä.
Vaikka suurin osa Suomen vesissä elävistä harmaahylkeistä asuukin saaristomerellä, on hyljettä mahdollista metsästää eniten Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren alueella. Näillä alueilla hallit aiheuttavat eniten vahinkoa kalastajille.
Hyljekanta kasvaa nopeasti
Vaikka harmaahylkeen pyyntiluvat ovat kasvaneet, ei metsästys uhkaa kantaa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) viime kesän laskentalennoissa todettiin Suomen vesialueilla elävän noin 6 000 hallia. Määrä on suurin koko harmaahyljekannan seurannan 30-vuotishistoriassa.
Hallikanta kasvaa nopeasti. RKTL:n tutkimusjohtaja Eero Helle arvioi puhelinhaastattelussa STT:lle, että Itämeren hallikanta on tällä hetkellä jo yli 15 000 eläintä. Vielä vuonna 2002 hylkeitä oli hieman yli 13 000.
Vuotuiset laskennat osoittavat hallikannan lisääntyneen viime vuosina pitkälti yli kymmenen prosentin kasvuvauhdilla. Helteen mukaan on kuitenkin mahdollista, että hyljekanta ei kasva ihan näin nopeasti, vaan laskumenetelmät ovat saattaneet kehittyä ja hylkeen käytös muuttua hieman tuttavallisemmaksi ja siten siitä on tullut helpommin havaittava. Selvää on kuitenkin se, että tuhon partaalla ollut laji on saatu elpymään.
- Kun hallikanta oli pienimmillään parikymmentä vuotta sitten, arvioitiin koko Itämeressä elävän vain noin muutama tuhat hyljettä. Joidenkin ruotsalaisarvioiden mukaan hylkeitä oli vähimmillään vain noin 1 500, sanoo Helle.
Kalastajat kärsivät kannan kasvusta
Hyljekannan kasvaessa ovat myös hylkeiden kalastajille aiheuttamien vahinkojen määrät kasvaneet. Helteen mukaan muutama vuosi sitten arvioitiin, että hylkeet aiheuttavat suomalaiskalastajille jo pelkkinä saaliiden menetyksinä 900 000-1 350 000 euron vahingot vuodessa.
Ruotsissa puolestaan on vahinkoarvioissa huomioitu saalismenetysten ohella myös hylkeiden kalastusverkoille aiheuttamat vahingot. Ruotsalaisarvioiden mukaan hylkeet aiheuttavat kalastajille vuosittain jopa 2,2-3,3 miljoonan euron taloudelliset vahingot, kun hylkeet syövät verkoista kalaa ja repivät verkkoja.
Hyljekannan kasvaessa vahingot eivät ainakaan pienene. Suomalaiskalastajien kannalta tilanne on hankala, sillä hallikanta kasvaa voimakkaasti juuri Suomen alueella. RKTL:n laskentojen mukaan Suomen vesillä liikkuu jo enemmän harmaahylkeitä kuin perinteisenä hallimaana pidetyssä Ruotsissa.