Kalajoki Viime vuoden elokuussa alkaneen hylkeen pyyntikauden toinen jakso alkaa tänään keskiviikkona ja päättyy heinäkuun lopussa. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan 230 harmaahylkeen eli hallin metsästykseen. Oulun riistanhoitopiiriin lupia tuli 35.
Jos viime vuosien merkit pitävät paikkansa, pyynti jää lupamääriä alhaisemmaksi. Ei siksi, etteikö halleja ole. Sen sijaan pyytäjät alkavat käyvä vähiin. Viimeisimmässä laskennoissa halleja ynnättiin olevan 13 000 yksilöä koko Itämeren alueella. Todellisuudessa määrä lienee viidenneksen suurempi. Hallikanta on nousut siitä lähtien, kun se 1980-luvulla rauhoitettiin kokonaan.
"Halli lisääntyy nyt täydellä teholla, vähintään kymmenellä prosentilla vuodessa", kertoo tutkimusjohtaja Eero Helle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Halli kärsi ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta lisääntymisongelmasta, mutta näyttää voittaneen sen.
Sen sijaan lähivesiemme toinen hylje norppa ei sikiä vielä normaalilla tavalla. Niinpä sen pyynti on kielletty. "Perämerellä norpilla on edelleen lisääntymishäiriöitä, jotka tavalla tai toisella johtuvat ympäristömyrkyistä. Kanta kasvaa 5-6 prosenttia vuodessa, mikä on puolet luontaisesta lisääntymisestä", Helle toteaa.
Vahinkoa kala-
taloudelle
Hylkeiden määrä Itämeressä romahti 1960-luvulla. Eero Helteen mukaan syy siihen oli liikapyynti, mitä harjoitettiin etenkin vuosisadan alkupuolella. Siinä vaiheessa, kun metsästys väheni, hylkeillä ilmenivät ensimmäiset merkit lisääntymisen liittyvistä pulmista.
"Pyynti ei vuosikymmeneen ole ollut ongelma, vaan kannat ovat voimistuneet sen, minkä ne muilta vaikeuksilta ovat pystyneet. Hallien lisääntyminen on jo ihan tervettä", Helle sanoo. Jopa niin tervettä, että toisaalla kalastajat ovat kärsimättömiä hylkeiden aiheuttamista vahingoista.
Kalastajien löytämien syöntijälkien mukaan kymmenkunta prosenttia niin lohi-, taimen- kuin siikasaaliistakin päätyy hylkeiden kitaan. Hylkeet aiheuttavat tuhoa myös rikkomalla pyydyksiä.
Kalastukselle tuotetut vahingot ovat yleistyneet sitä mukaan, kun hylkeiden määrä on kasvanut. Suurin ahmatti on juuri halli.
Vahingot ovat kiistattomia. Niitä ovat selvitelleet sekä tutkijat että kalastajat, ja arviot ovat täysin yhteneväiset. Helle myöntääkin, että ollaan lähestymässä aikaa, jolloin yhteiskunta toteaa, että hylkeitä ei tarvita tämän enempää. "Siinä on miettimistä, miten kannan kasvu saadaan pysäytetyksi."
Katto tulee
vastaan
Suomen vesialueella hylkeillä ei ole luontaista vihollista, ellei ihmistä myrkkyineen lasketa sellaiseksi. Merikotka saattaa siemaista hylkeen kuutin eli poikasen, mutta kotkan saalistuksella luonnon tasapaino ei järky. Pelko on, että luonto itse rankaisee hyljettä.
"On mahdollista, että katto tulee vastaan. Eri asia on tuleeko luonnon asettama katto ennen kuin ihmisyhteisön tietokyky", helle tokaisee ja viittaa Koillis--Atlantilla ja Tanskan salmissa elävän kirjohylkeessä ilmenneeseen virustautiin.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana kirjohylkeet ovat kokeneet kaksi virusepidemiaa. Niiden on arvioitu olevan yhteydessä tiheään kantaan.
"Harmaahylje ei saa tätä virusta helposti. Mutta kukapa tietää, jos elämille tulee pula ravinnosta ja ne alkavat heiketä. Se vaikuttaa taudin vastustuskykyyn", Helle pohdiskelee.