FM, tutkija Antti Siira väittelee Oulun yliopistossa lauantaina. Väitöskirjan otsikko on: Lohen sekakantakalastus ja hyljevahingot Pohjanlahden rysäkalastuksessa. Haasteita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210) kello 12.
"Kalanpätkiä oli tänäkin aamuna verkoissa vaikka kuinka paljon", tuskaili hailuotolainen kalastaja Tuomo Annunen perjantaina. Annunen kertoo kohtaavansa hylkeitä nykyään jokaisella kalareissulla. Siianpyynti on meneillään ja Annusen mukaan on siinä ja siinä, kannattaako siikaa enää edes pyytää.
"Hylkeet tulevat tänne syksyllä odottamaan, että siika nousee matalaan. Minullakin oli rysässä kahta hyljettä kerrallaan, vaikka siian pyyntiin minä sen panin", kalastaja leukailee.
Lauantaina Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus vahvistaa kalastajan arkituntuman: hyljevahingot lisääntyvät vuosi vuodelta kun hyljekanta kasvaa. RTKL on koonnut yhteistyössä kalastajien kanssa koko Pohjanlahden rannikon hyljevahingot vuosilta 2001 ja 2002. Selkämerellä hylkeet söivät puolet saaliista, kertoo tutkija Antti Siira.
"Perämerellä kalavahinkoja oli puolestaan joka kolmannella rysän kokemiskerralla. Hylkeet aiheuttavat vahinkoa myös itse rysille, eli joka neljännellä kokemiskerralla rysään oli purtu esimerkiksi reikiä", Siira sanoo.
Siiran mukaan hyljekanta kasvaa edelleen.
"Kanta on kasvanut tasaisesti 6-10 prosenttia vuodessa. Jos hyljekanta aiotaan pitää nykyisellään, kalastusta pitäisi tukea paremmin. Kalastajien pitäisi saada poromiesten tapaan jonkinlaisia petokorvauksia."
Hyljevahinkoja voi torjua myös uudenmallisilla pyydyksillä. Tähän mennessä lupaavin sovellus lohenpyyntiin on ollut hylkeenkestävä ponttoonirysä. Ponttoonirysän kalapesään asti uineista kaloista häviää hylkeiden suihin vain alle kolme prosenttia. Rysiä pitäisi Siiran mukaan kehittää vielä pidemmälle kalastusalueiden ja saaliskalojen ehdoilla.
Oppivainen hylje on tosin jo keksinyt, miten hyödyntää ponttoonirysää. "Meillä niin kutsuttu maalivahtiongelma, eli hylje odottaa jo rysän nielun varrella kalapesään uivia kaloja. Tähän ongelmaan pitäisi löytää ratkaisu", Siira vinkkaa.
Suomen merialueella elää kaksi hyljelajia: harmaahylje eli halli ja itämerennorppa. Hallin pyyntilupia on myönnetty tälle vuodelle 685, mikä on kymmenen enemmän kuin viime vuonna. Oulun alueella lupia on 105 ja Lapissa 90. Tavallisesti pyyntiluvista käytetään noin puolet.
Itämerennorpan pyynti on kielletty.
Ympäristöjärjestöjen mielestä hylkeitä ei ole vielä liikaa.
Kalastajan mielestä hylkeiden ampumisesta ei ole suurta hyötyä kannan kuriin saamiseksi.
"Viime vuonnakin pyyntilupia jäi käyttämättä kun kova merituuli hajotti jäät. En usko, että pyyntilupien lisääminen vaikuttaisi enää paljoakaan. Luonto varmaankin vähentää itse hyljekantaa jossain vaiheessa", kalastaja Tuomo Annunen arvioi.
Koko Itämerellä halleja on laskettu elävän noin 21 000, joista Suomen alueella vajaat 11 000.