Hallin eli harmaahylkeen kanta on lisääntynyt Itämeren alueella kymmenessä vuodessa noin 10 000 yksilöstä 32 000:een. Kanta on kasvanut vuosittain keskimäärin 5,7 prosenttia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen joulukuisen tiedotteen mukaan hallien määrä jatkaa nousuaan.
Hallien metsästykseen ei enää tarvita erillistä pyyntilupaa. Hallitus vahvisti viime kesänä asetuksen, jonka mukaan harmaahyljettä voidaan metsästää alueellisten kiintiöiden mukaisesti. Kiintiön vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö kanta-arvion perusteella niin, että laji säilyy edelleen elinvoimaisena. Harmaahylje ei ole samalla tavalla uhanalainen, kuten hallia pienempikokoisempi Itämeren norppa.
Metsästäjillä on nykyään vain ilmoitusvelvollisuus ammuttujen eläinten määristä.
Viime vuosina pyyntilupiin perustuvan metsästyksen yläraja on ollut 1 050 hallissa. Kiintiöstä jäi suurin osa metsästämättä, sillä vuosittain harmaahylkeitä ammuttiin enimmillään noin 500 yksilöä.
Hallien metsästystä voisi perustellusti laajentaa Perämerellä. Hylkeenpyynti on sen verran erikoista hommaa, että metsästäjien matkoille pitäisi päästää harrastuksesta kiinnostuneita turisteja. Alueelta löytynee paljon kokemuspohjaista perinnetietoa pyyntimatkoista, joita metsästäjäjoukot tekivät viikkokausiksi meren kevätjäille. Ryhmät saalistivat satoja hylkeitä. Turkikset ja rasva hyödynnettiin tarkkaan.
Hyljesafarit voi nähdä elämysmatkailun uudenlaisena avauksena Perämeren rannikolla. Voisiko esimerkiksi Metsähallitus ottaa asiasta vetovastuun paikallisten metsästäjien ja luontoyrittäjien kanssa? Luontomatkailun ohella halli tarjoaa edelleenkin monikäyttöistä turkista sekä rasvaa.
Pääkirjoitus