Oulu
Ammattikalastajat ovat jättäneet alueellisiin te-keskuksiin kaikkiaan 343 hyljevahinkojen korvaushakemusta. Pääosa hakemuksista on lähtöisin Pohjanlahden rannikolta.
Kalastusylitarkastaja Orian Bondestama maa- ja metsätalousministeriöstä uskoo, että korvaukset saadaan maksuun vuodenvaihteessa.
Suomi sai keväällä kovan väännön jälkeen EU:n komission suostumaan 1,7 miljoonan euron taannehtivaan ja kertaluonteiseen saalisvahinkokorvaukseen. Hylkeiden rikkomiin pyydyksiin korvauksia ei heru. Kalastusvahinkovakuutuskin korvaa niistä vain pienen osan.
Saaliskorvauksiin ovat oikeutettuja sellaiset ammattikalastajat, joiden saalismenetykset vuosilta 2000-2001 ovat vähintään 20 prosenttia heidän vuosina 1997-1999 ilmoittamistaan saaliista.
Väärät vuodet
Kalatalouden keskusliitto arvostelee korvauskäytäntöä. Kalastusbiologi Chris Karppisen mielestä vuodet 1997-1999 eivät anna todellista kuvaa kalastajien menetyksistä.
"Noina vuosina hylkeet olivat jo iso ongelma. Korvausten maksun perusteena olisi tullut käyttää viime vuosikymmenen alun saalistietoja", hän sanoo.
Karppisen mielestä kertakorvaus on kuitenkin sinänsä myönteinen ele, "koska komission mielestä tällaiselle ei ole lainkaan tarvetta".
"Sen mielestä tilanteeseen pitäisi vaan sopeutua tai ottaa käyttöön sellaisia pyydyksiä, jotka torjuvat vahingot jo ennakolta", Karppinen sanoo.
Ministeriö miettii
Bondestam sanoo komission suostuneen kertakorvaukseen vuosien 2000-2001 poikkeuksellisen laajojen hyljevahinkojen takia.
"Vain tällä perusteella menettely voitiin ylipäätään hyväksyä. Pysyvää käytäntöä ei pidetty mahdollisena", Bondestam sanoo.
Kalastajien edunvalvojat ovat jo vuosia vaatineet pysyvää korvausjärjestelmää hyljevahingoille. Bondestam sanoo, että ministeriössä arvioidaan vasta menossa olevan korvauskierroksen jälkeen, kuinka jatkossa edetään.
"Sekin on mahdollista että teemme komissiolle vastaavan esityksen, koska tilanne vaan pahenee hyljekantojen edelleen vahvistuessa", Bondestam sanoo.
Sekin tulee hänen mukaansa mietintään, että hyljekantoja ryhdytään vähentämään nykyistä voimakkaammin. Kuluvalle metsästyskaudelle on myönnetty 230 tappolupaa. Määrää pidetään yleisesti aivan liian pienenä.
"Kalastajien vahingot eivät hoidu pelkästään korvauksilla, vaan tarvitsemme tehokkaampaa kantojen säätelyä", Bondestam sanoo.
Laki voimaan
Pohjanmaan kalastajaseurojen liiton toiminnanjohtaja Jukka Pirttijärvellä on yksinkertainen resepti hyljevahinkojen torjumiseen ja kalastajien elinkeinon turvaamiseen.
Hänen mielestään hylkeiden määrää tulisi vähentää roimasti sallimalla vapaa metsästys suojelualueiden ulkopuolella. Nykyisillä olemattomilla tappoluvilla ei ole hänen mielestään mitään vaikutusta yhä vahvistuviin kantoihin.
Korvausmenettelyksi Pirttijärvi suosittaa metsästyslain yksiselitteistä määräystä, jonka mukaan petojen aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista.
"Nyt sovellettava korvausmenettely rajaa huomattavan joukon Perämeren kalastajia korvausten ulkopuolelle", Pirttijärvi sanoo.
Korvausta voivat saada ainoastaan sellaiset ammattikalastajat, joiden kalastustulot ovat yli 30 prosenttia kokonaistuloista.
Perämerellä tällaisia kalastajia on hyvin vähän. Kalastus on ollut alueella perinteisesti sivuelinkeino.