Pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita työssään käsittelevistä noin 60 000 suomalaisesta jo 4 636 on hankkinut hygieniaosaamistodistuksen, hygieniapassin. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana osaamistestiin osallistuneista 83 prosenttia on läpäissyt testin.
Erikoissuunnittelija Marianne Loukaskorpi Elintarvikevirastosta uskoo korkean läpäisyprosentin johtuvan pitkälti ensimmäisten suorittajien erittäin korkeasta motivaatiosta.
”Kun on hyvin päivitetyt tiedot ja taidot, niin ei tämä mikään mahdoton juttu ole. Hirveän positiivista on, että testiä ja testausta ei ole käytännössä koettu liian vaativaksi, vaan kun hallitsee elintarvikehygienian perusasiat, niin pärjää taatusti myös tässä testissä”, hän toteaa.
Elintarviketyöntekijöiden hygieniaosaamisvelvoite perustuu elintarvikehygieniasta annettuun EU-direktiiviin.
Velvoitteen taustalla on muun muassa ruokamyrkytysten lisääntyminen. Suurin osa ruokamyrkytyksistä tapahtuu terveydensuojelulain perusteella valvotuissa elintarvikehuoneistoissa, kuten suurtalouksissa ja ravintoloissa. Ruokamyrkytysten syyksi paljastuu usein käsittelyvirhe.
Uusilta, tämän vuoden puolella elintarvikealan yrityksissä työskentelyn aloittaneilta työntekijöiltä testin suorittaminen vaaditaan vuoden 2003 alusta. Vanhemmilla alan työntekijöillä on vuoden 2004 loppuun saakka aikaa hygieniaosaamistestin suorittamiseen.
Odotettavissa vilkas testisyksy
Marianne Loukaskorven mukaan juuri nyt kentällä eletään suunnitteluaikaa, eli nyt mietitään miten tietojen päivittäminen ja testiin valmentautuminen toteutetaan.
”Kesälomien jälkeen pistetään tavallaan tuumasta toimeen. Luulisin, että se suurin rysäys on syksyllä, ja tietenkin ensi vuonna myös. Kaiken kaikkiaan tämä on lähtenyt hyvin käyntiin.”
Osaamistehtaajia Suomessa on kaikkiaan 401. Oulun alueella yhtenä testaajana toimiva Soila Hiltunen Oulun Maaseutukeskuksesta kertoo järjestäneensä tähän mennessä hygieniaosaamistestin runsaalle 60 henkilölle.
Joukkoon on sopinut yksittäisiä työntekijöitä, työttömiä sekä työpaikkaryhmiä.
”Juuri nyt ei ole testejä, mutta kesäkuun alussa on useampia testipäiviä useammalla paikkakunnalla”, hän mainitsee.
Peijaisissa kokkaavat aiheuttavat riskejä
Maaseutukeskus on järjestänyt testin kaksipäiväisen koulutuksen päätteeksi. Koulutuksessa on Hiltusen mukaan palautettu mieliin hygieniaan liittyviä asioita ja puhuttu uusista asioista kuten viruksista, joita ei ole aikaisemmin hygieniapuolella juurikaan käsitelty.
”Koulutus ei ole tietenkään pakollinen, mutta kukaan ei ole vielä tullut pelkästään testiin”, hän toteaa.
Soila Hiltunen sanoo elintarvikealalla työskentelevien kokeneen hygieniaosaamistodistuksen tarpeellikseksi. Pieneksi ongelmaksi on alkuvaiheessa muodostunut vain epätietoisuus siitä, kenen on osaamisensa todistettava.
”Ongelmallisin ryhmä on vapaaehtoistoimintaan perustuvat jutut, kuten erilaiset peijaiset. Siellä on suuremmat riskit, koska siellä elintarvikkeita käsittelee henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta elintarvikealalla. Siksi toivoisi, että myös näistä ryhmistä käytäisiin koulutuksessa ja testissä”, toteaa Hiltunen.