Tulospalvelu: Katso alue­vaa­li­tu­lok­sen yk­si­tyis­koh­dat

Kuvagalleria: Näin vaa­li­tu­los­ta juh­lit­tiin Oulussa

Hyb­ri­di­kes­kuk­sen ra­ken­ta­mi­nen Suomeen näyttää lähes var­mal­ta – nämä maat mukana

Suomeen suunnitellun Euroopan hybridiosaamiskeskuksen perustaminen näyttää lähes varmalta.

EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen kertoi valtioneuvoston linnassa maanantaina, että merkittävät Euroopan maat ovat antaneet vahvan tukensa hybridiosaamiskeskuksen perustamiselle Suomeen. Myös Yhdysvallat on tukenut keskuksen perustamista.
EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen kertoi valtioneuvoston linnassa maanantaina, että merkittävät Euroopan maat ovat antaneet vahvan tukensa hybridiosaamiskeskuksen perustamiselle Suomeen. Myös Yhdysvallat on tukenut keskuksen perustamista.
Kuva: Kimmo Penttinen

Suomeen suunnitellun Euroopan hybridiosaamiskeskuksen perustaminen näyttää lähes varmalta. EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen sanoo, että hybridiosaamiskeskuksen perustamista Suomeen tukevat vahvasti useat suuret maat. Osa maista on jo lupautunut mukaan hybridikeskuksen toimintaan.

Näitä maita ovat Saksa, Ranska, Britannia, Espanja, Baltian maat, Ruotsi, Puola ja Yhdysvallat.

– Näiden maiden kanssa olemme käyneet keskusteluja, ja ne ovat ilmaisseet vahvan tukensa keskuksen perustamiselle. Osalla maista on vielä kansallinen päätöksenteko kesken, mutta tilanne näyttää erittäin hyvältä, Arvonen sanoo, muttei suostu tarkentamaan, mitkä maat ovat käytännössä varmuudella mukana.

Jo keväästä asti on ollut tiedossa, että Suomi haluaa hybridiosaamiskeskuksen Suomeen, minkä avulla on tarkoitus vastata erilaisiin hybridiuhkiin. Suomi on asettanut ehdoksi osaamiskeskuksen rakentamiselle sen, että siihen tulee mukaan riittävän paljon merkittäviä maita.

– Halusimme, että meillä on riittävä maantieteellinen kate myös Euroopassa, Arvonen sanoo.

Osaamiskeskus on tarkoitus perustaa virallisesti vuoden 2018 alusta alkaen, mutta Arvosen mukaan keskuksen työtä aiotaan aloittaa jo keväällä 2017 samalla, kun keskuksen perustamistyötä tehdään.

Osaamiskeskuksen tarkoituksena on vahvista mukana olevien maiden vastustuskykyä ja varautumista hybridiuhkiin. Hybridiuhkia voivat olla esimerkiksi erilaiset valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden disinformaatiokampanjat ja radikalisoitumisen edistäminen.

– Tästä ei tule keskusta, joka olisi toimija tilanteessa, jossa jokin valtio joutuisi näyttävän hybridi-iskun kohteeksi. Siihen on olemassa toiset järjestelyt, Arvonen sanoo ja kertoo, että kyse on ennen kaikkea valtioiden välisen tiedonvälityksen ja tietoisuuden lisäämisestä, jotta valtioiden viranomaiset oppisivat tunnistamaan hybridiuhkia.

Alivaltiosihteeri Arvonen sanoo, että hybridiosaamiskeskuksen vuosibudjetiksi on arvioitu kaksi miljoonaa euroa vuodessa, josta Suomi isäntämaana kattaisi merkittävän osan.

– Se, miten kustannukset tulisivat jakautumaan eri osallistujien kesken, riippuu siitä, kuinka monta meitä on lopulta mukana ja mikä tulee olemaan näiden toimijoiden osuus, Arvonen sanoo.

Eli toisin sanoen kustannukset riippuvat hybridiosaamiskeskuksen jäseniksi lähtevien maiden lukumäärästä ja maiden roolista verkostossa.

Kaikkia EU-maita ei kuitenkaan ole alkuvaiheessa pyydetty mukaan hybridiuhkien tietojenvaihtoverkostoon. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvallat on EU:n ulkopuolisena valtiona mukana ainakin tukemassa verkoston perustamista.

Miksi?

– Olemme lähestyneet tiettyä maaryhmää, emme kaikkia. Olemme keskustelleet siitä, keillä on jo olemassa olevaa osaamista hybridiuhkiin liittyen ja mitkä olisivat sellaisia maita, jotka olisivat potentiaalisesti kiinnostuneita. Mietimme myös, mitkä maat olisi ainakin hyvä olla mukana, ja katsoimme myös maantieteellistä kattavuutta, että samalla isoja maita olisi mukana, mutta että saisimme myös keskuksen toiminnan käyntiin ketterästi, Arvonen sanoo.


Miksi tällainen keskus halutaan nimenomaan Suomeen?

– Suomen kokonaisturvallisuuden malliin on kiinnitetty huomiota. Harjoittelemme ja varaudumme kriiseihin poikkihallinnollisesti. Hyvä esimerkki on tämä hybridikeskuksen perustamishanke, jossa meillä on ollut mukana valtioneuvoston kanslia tiiviisti yhteistyössä muun muassa ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön kanssa.



Mikä merkitys sillä on, että Venäjä on naapurimaamme?

– En tiedä, onko sillä itsessään merkitystä. Onhan muitakin maita Venäjän rajanaapurina. Se, mitä minulle on sanottu, että miksi Suomen suuntaan on käännytty, johtuu siitä, että meillä on oltu aktiivisia hybridiuhkien torjunnassa.



Mitkä valtiolliset tai ei-valtiolliset toimijat on sanottu ääneen, jotka harjoittavat hybridisodankäyntiä?

– Meillä on ollut puhetta Venäjästä ja ei-valtiollisena Isisistä.



Suomessa ollaan uudistamassa tiedustelulainsäädäntöä. Kuinka tärkeä tämä lakiuudistus on hybridiuhkien toimintakeskuksen kannalta?

– Se ei ole ollut keskuksen perustamisen osalta millään tavalla esillä. Se on oma hankkeensa, jota muut hoitavat.



Miten päätöksenteko Suomessa etenee, jotta hybridiosaamiskeskukselle saadaan lupa Suomessa?

– Valtioneuvoston esitys viedään eduskuntaan päätettäväksi. Uskon, että hybridiuhkiin vastaaminen ja yhteistyö on tässä maassa ollut laajan yhteisymmärryksen kohteena. En näe siinä haasteita.



Koska tällainen esitys tehdään?

– Tehdään hallituksen esitys siinä vaiheessa, kun meillä on sovittuna perustamissopimus eri maiden välillä. Siinä vaiheessa viemme esityksen eteenpäin. Tämä tapahtuu ensi keväänä.