Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija Alexander Stubb on varovaisen toiveikas siitä, että hallitusten välinen konferenssi (hvk) saadaan loppuun jo ennen joulua. Neuvotteluilla tuppaa aina olemaan rauhallisempi vaihe, jossa ei paljon edetä, mutta loppua kohti alkaa kaikkien neuvottelijoiden henkinen paine edistää valmistumista. Stubb alusti maanantaina Pohjois-Pohjanmaan kunnallispäivillä Oulussa.
"Nopeudella ei kannata kuitenkaan leikkiä, sillä tietysti laatu on kaikkein tärkeintä", Stubb huomauttaa.
Stubb painottaa, että valheellinen EU-propaganda ei hyödytä ketään, vaan unioniin liittyvistä asioista on puhuttava ja rehellisesti. Keskustelua tulee lisätä ja esittää vaihtoehtoja siitä, miten EU:n poliittista järjestelmää voidaan parantaa. Viime päivinä Stubb on käynyt julkista EU-keskustelua Jakob Södermanin kanssa.
EU ei käsittele hyvinvointivaltion peruspalveluja, mitä Stubb pitää hyvänä. Ne kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon. Kansalaiskeskustelussa paljon esiintyvään yhteiseurooppalaiseen identiteettiin hän ei usko. Identiteetti tulee aina olemaan alueellinen, kansallinen ja sitten vasta eurooppalainen.
EU tulee hänen mukaansa todennäköisesti kehittymään askel askeleelta yhdistelmänä hallitusten välisestä järjestelmästä, liittovaltiosta ja yhteisöllisestä mallista, jollaisia ovat nykyiset toimielimet.
EU:n lähtökohdat ovat Stubbin mukaan rauha, vakaus, vauraus ja turvallisuus. Jos ne eivät toteudu, unioni on epäonnistunut.
Omasta mahdollisesta europarlamenttivaaliehdokkuudestaan hän sanoo, että tulee kaapista helmikuussa. Ennen sitä hänellä on paljon töitä hvk:ssa ja laajentumisessa, mitä mahdollinen ehdokkaaksi julistautuminen häiritsisi.
Kalevan saamien tietojen mukaan kokoomuksen puoluetoimistossa ehdokkuutta pidetään varmana, mutta Stubbin rooli ulkoministeriössä tulisi ongelmalliseksi, jos ehdokkuus julkistettaisiin. Stubb kiertää suurimmissa kasvukeskuksissa pitämässä asiantuntijapuheita, mikä kuuluu hänen työhönsä. Maakuntalehtivierailuja pidetään valmistautumisena vaalikampanjaan.
Euroopan konventissa Suomea edustanut dosentti Teija Tiilikainen sanoo, että jäsenmaiden välille on mahdotonta kuvitellakaan sotia, joten EU on täyttänyt tehtävänsä rauhan takeena. Laajentuminen poistaa viimeisetkin rautaesiripun jäänteet ja vahvistaa Euroopan taloudellista asemaa.
Tiilikaisen mukaan Suomi on pärjännyt hyvin EU:ssa, ja unionia pyritään kehittämään suomalaisten haluamaan suuntaan muun muassa avoimuudessa. Kuitenkin kansalaisten silmissä unionissa puuhastellaan toisarvoisten asioiden kanssa byrokraattisesti, minkä käsityksen korjaaminen on tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita.
Yhteisen päätöksentekokyvyn säilyttäminen jäsenmaiden välillä on Tiilikaisen mielestä haaste, ja se herättää ristiriitoja. Hän kysyy, olisiko toimintakyvyn säilyttämiseksi vahvistettava unionin suurten vai pienten jäsenmaiden valtaa päätöksentekokoneistossa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan alueiden kilpailukyvyn säilymiseksi Euroopan rakennerahasto-ohjelmat ovat tärkeitä. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asema on turvattava tulevaisuudessakin riittävällä rahoituksella. Vaikka laajentumisen yhteydessä tuen painopiste on siirrettävä köyhimmille alueille, bruttokansantuote ei yksin riitä määrittelemään heikoimmin kehittyviä alueita, vaan perusteluina tulee olla myös pysyvät luonnonhaitat, pitkät etäisyydet ja heikko saavutettavuus.
Kuntatalous on heikoilla, mistä hallitus saa vastattavakseen välikysymyksen. Valtionrahoituksen lisääminen kunnille ei ole mahdollista eikä kestävä ratkaisu. Manninen sanoo yhdeksi keinoksi, että kunnat tuottavat yhdessä palveluja.
Kunnallispäivillä alueiden Eurooppa -teemasta puhuivat maanantaina lisäksi europarlamentaarikot Pia-Noora Kauppi (kok.) ja Samuli Pohjamo (kesk.). Päivät jatkuvat tiistaina teemalla yrittäjyyden maakunta. Puhumassa ovat Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjelmajohtaja Raimo Luoma. Lisäksi palkitaan Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä 2003.