Kuolinpesien huutokaupat ovat halpa ja helppo tapa hankkia kotiinsa antiikkia ja Arabian astioita. Ainakin, jos ilmoituksiin on luottamista.
Toki siinä sivussa myydään paljon muutakin. Ostaja voi saada kainaloonsa yllätyslaatikon, jossa joko on tai ei ole arvotavaraa.
Ostajaporukka on toisilleen tuttua. Huutajissa on keräilijöitä ja jälleenmyyjiä, mutta toki satunnaisempiakin kävijöitä. Väki on keski-ikäistä tai vanhempaa. Nyt nuoretkin ovat löytämässä huutokaupat, kun trendinä on kunnostaa vanhoja taloja ja sisustaa ne ajan henkeen retrosti.
Oulaisten nuorisoseurantalo on yksi niistä paikoista, jonne huutokauppakansa on oppinut suuntaamaan kulkunsa. Huutokauppoja on jopa parin viikon välein, kun huutokaupan pitäjät vaihtuvat.
Tällä kertaa myyjät tulevat Seinäjoelta. Siltä suunnalta on kotoisin myös myytävänä oleva kuolinpesän irtaimisto. Seurantalon näyttämölle on koottu useampikin tyylikalusto, vitriinejä, peilipiironkeja ja kaappeja, umpipuuta ja priimakunnossa. Alempana salissa ovat pikkutavarat, kupit, kipot, koriste-esineet ja liinavaatteet. Siellä ovat myös yllätyslaatikot, joiden ympärillä käy kovin kuhina.
Näytölle tuntia ennen tilaisuuden alkua saapuvat ne, jotka etsivät aarteita.
Anneli Ryyti etsii katseellaan kunnostuskelpoisia huonekaluja, koska hänellä on taito tehdä niille jotakin. Hän kerää myös raastinrautoja ja muuta pikkutavaraa, joita voi tuunata uuteen tarkoitukseen.
"Olen ostanut aikaisemminkin huutokaupoista huonokuntoisia huonekaluja. Haaveena olisi saada joskus oma verstas ja myymälä, jossa voisin harrastustani hyödyntää."
Toinen kiinnostuksen kohde on vanhat, kirjaillut liinat. Sellainen löytyykin liinavaatekasasta. Anneli Ryyti ei aio antaa sen mennä sivu suun. Sen sijaa huonokuntoinen keinutuoli saa mennä muille. Pienet pöydät ja jakkara kiinnostaisivat.
"Toivottavasti hinnat eivät nouse korkeiksi. Minulla on vain muutama kymppi mukana", hän huolehtii.
Tällä kertaa huutokaupassa on hiljaista. Vakioasiakkaat ovat ottaneet numerolapun, jota näyttämällä huutoja korotetaan ja maksut kuitataan vasta tilaisuuden lopussa. Näin vältytään turhalta trafiikilta. Suurin osa väestä on tainnut tulla paikalle uteliaisuuttaan, sillä meklareilla on täysi työ pitää väki hereillä. Huutoja vain ei kerta kaikkiaan kuulu. Koska tavoitteena on myydä kaikki, hinnat jäävät todella alhaisiksi ja jälleenmyyjät voivat juhlia tulevaisuudessa mehukkaita voittoja. Muutamien etupenkin huutajien eteen on kasautunut röykkiö sekalaista tavaraa. Se putkahtaa ennen pitkää kirpputorien pöydille myytäväksi.
"Eivät tänään huutaneet edes kateudesta", tuumii Anneli Ryyti tyytyväisenä. Hänestä tuli valkoisen pienen pöydän ja merkatun liinan onnellinen omistaja muutamalla eurolla.