Suomalainen 1600-1800-lukujen hopea on antiikinharrastajien suosiossa. Mutta suurissa antiikkihuutokaupoissakin nämä arvoesineet alkavat olla vähissä. Useimmin on tarjolla venäläistä hopeaa, joka sitten palaakin ostajansa mukana alkuperäiseen kotimaahansa. Tosin venäläisen hopean valmistajat monesti ovat Pietarissa vaikuttaneita suomalaisia mestareita.
Oululainen 1600-1800-lukujen hopea on innokkaiden keräilijöiden myötä liki häipynyt markkinoilta. Niinpä oululaisen 1600-luvun lopun hopeaseppä Anders Brusen juomakannun saanti Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin oli onnenkantamoinen.
Hagelstam Huutokaupat Oy:n kansainvälisessä syyshuutokaupassa Helsingissä 30.11. on kuitenkin muutamia oululaisten ja muidenkin pohjalaisten hopeamestareiden - aikansa korkean teknologian osaajien - esineitä. Ruotsalaissyntyisten Lars Strandbergin teekannu (1811) ja Fromholdt Strandbergin kahvikannu (1834) osoittavat käsityötaidon tukholmalaisvaikutteiden jatkuvuutta Oulussa. Oululaissyntyinen Johan Imberg myös kuului Oulun 1800-luvun tuotteliaisiin mestareihin. Huutokaupassa on hänen valmistamansa lasten helistin.
Raahelaista osaamista huutokaupassa edustaa Henrik Törnströmin hopeinen kahvikannu (1808).
Jo harvinaista 1700-luvun hopeaa ovat kokkolaisen Michel Chorinin mestarinäytteenään valmistama kahvikannu (1783) ja vaasalaisen Anders Tidströmin sokerikko (1778).