Huu­to­kau­pan kal­leim­man taulun läh­tö­hin­ta on yli puoli mil­joo­naa euroa

Tämän syksyn Bukowskin huutokaupan kallein taideaarre on venäläisen Ivan Ivanovich Shiskinin Metsäpolku illan hämärtyessä. Sen lähtöhinta on 550 000--650 000 euroa. Kotimaisista taideaarteista lähtöhinnaltaan kallein on Akseli Gallen-Kallelan maalaus Pettuleivän virttä laulava tyttö.

"Yksi tämän vuoden harvinaisuuksista on Akseli Gallen-Gallelan Bil-Bol-automainos. Se kuuluu muun muassa New Yorkin Modernin taiteen museon kokoelmiin", yli-intendentti Christian Boman kertoo.
"Yksi tämän vuoden harvinaisuuksista on Akseli Gallen-Gallelan Bil-Bol-automainos. Se kuuluu muun muassa New Yorkin Modernin taiteen museon kokoelmiin", yli-intendentti Christian Boman kertoo.

Tämän syksyn Bukowskin huutokaupan kallein taideaarre on venäläisen Ivan Ivanovich Shiskinin Metsäpolku illan hämärtyessä. Sen lähtöhinta on 550 000--650 000 euroa. Kotimaisista taideaarteista lähtöhinnaltaan kallein on Akseli Gallen-Kallelan maalaus Pettuleivän virttä laulava tyttö.

"Maalaus esittää Kaisa-tyttöä, joka asuu torpassa. Se on yksi tärkeimmistä töistä, mitä täällä on koskaan myyty", Bukowskin johtava intendentti Christian Boman sanoo.

Maalaus on vuodelta 1980 ja sen lähtöhinta on 250 000 euroa. Pettuleivän virttä laulava tyttö, niin kuin muutkin Gallen-Kallelan maalaukset, luokitellaan kansallisaarteiksi.

Näin ollen niillä on voimassa oleva vientikielto. Sama koskee monia muitakin huutokaupattavia suomalaisten taiteilijoiden teoksia.

Kahden päivän aikana Bukowskin huutokaupassa myydään yhteensä 750 kohdetta. Niiden yhteenlasketut lähtöhinnat ovat yli kolme miljoonaa euroa.

Ylivoimaisesti suurin huutokaupan myyntiartikkeli on taide. Historiallisista syistä Suomessa on antiikkia vähemmän tarjolla kuin esimerkiksi Keski-Euroopan huutokaupoissa.

Assistentti Helena Laakso koordinoi Bukowskilla venäläisen taiteen arviointia yhdessä venäläisasiantuntija Elena Basnerin kanssa. Venäläistä taidetta on kaupan perinteiseen tapaan paljon. Osa maalauksista on löytynyt sattumalta: parikin suomalaista omistajaa on tuonut arviointiin tietämättään todellisen taideaarteen.

Venäläisen taiteen osalta tällainen on Suomessa mahdollista: perinnöksi saatuja, venäläistä alkuperää olevia taideteoksia on Suomessa vielä suhteellisen paljon. Läheskään jokainen omistaja ei tiedä taulunsa alkuperää tai arvoa. Venäläiset osatjat haluavat taiteen lisäksi myös venäläistä alkuperää olevia koruja, astioita ja huonekaluja.

Maailman huutokaupoissa erityisesti venäläisestä posliinista on tehty viime vuosina suuria noteerauksia. Erityisesti Pietarin Keisarillisen posliinitehtaan lautaset ovat maailmalla haluttuja. Viime vuoden huutokaupassa kahden Pietarin Keisarillisen posliinitehtaan lautasen hinnat nousivat yli 70 000 euroon.

Tänä vuonna huutokaupataan yksi Aleksanteri II:n ajalta peräisin oleva Militaria-lautanen. Sen arvellaan herättävän venäläisostajissa suurta kiinnostusta.

"Posliini on ollut venäläisille ylpeyden aihe, myös poliittisesti", johtava intendentti Maria Ekman kertoo. Välillä ostajien arvostus tiettyihin esineisiin syntyy erikoisista syistä. 1820--30-luvulta peräisin olevan, polttokullatun venäläisen kattokruunun arvellaan kiinnostavan huutokauppavieraita.

Polttokullatut työt ovat arvokkaita erityisesti niiden valmistustavan vuoksi: kultaus kiinnitettiin aikoinaan elohopean avulla. Elohopea puolestaan aiheutti kultauksen tekijöille suuria terveydellisiä ongelmia. Tämän vuoksi kultaajat kuolivat hyvin nuorina.

Bukowskin huutokauppa Helsingissä 12.--13. joulukuuta.