Kun varkaat veivät kymmenisen vuotta sitten oslolaisesta taidemuseosta Edvard Munchin taulun Huuto, he jättivät tyhjälle seinälle pienen lapun: "Kiitokset huonoista turvajärjestelyistä."
Taidevarkaudet ovat kovassa kasvussa maailmalla. Arvotaiteesta on tullut käypää käteisvaluuttaa hämärissä liiketoimissa ja rahanpesussa.
Kansainvälisten poliisilähteiden mukaan taide on noussut neljänneksi suurimmaksi rikollisuuden alaksi. Pelkästään Venäjällä on muutaman vuoden sisällä varastettu 55 000 taide-esinettä.
Eikä anastuksia toteuteta nousuhumalassa tai hetken mielijohteesta, vaan kellontarkalla rikollisella ammattitaidolla.
"Suuren maailman taidevarkaudet ovat selvästi ammattilaisten suunnittelemia. Kaikki vartiointi on tutkittu etukäteen kuin suuren luokan pankkiryöstöissä", kertoo Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen.
Järjestäytyneet liigat tietävät, miten muuttaa taulu rahaksi. Niille ei käy, kuten tukholmalaiselle mieskolmikolle, jotka menivät viime syyskuussa kaupittelemaan varastettua Rembrandtin maalausta "väärälle" henkilölle.
Amerikkalainen ostaja kertoi saamastaan tarjouksesta heti viranomaisille. Miehille luettiin usean vuoden vankeustuomiot hieman ennen joulua.
Syytä varautua
Suomeen taiderikollisuus ei ole levinnyt - ainakaan ammattimaisena. Rovaniemen taidemuseoon murtautui taannoin mies, joka tyhjensi mukaansa pienen pohjakassan.
Museon yksi liiketunnistin ei tuolloin ollut toiminut, joten voro oli saanut rauhassa laskea kolikot taskuunsa.
"Kun mies oli juonut rahat, hän yritti uudestaan sisälle. Nyt hän sattui toisen tunnistimen kohdalle, joka toimi. Vartiointiliike nappasi hänet matkaradio kainalossa. Taide ei häntä kiinnostanut", kertoo Hilkka Liikkanen.
Asiantuntijoiden mukaan sorkkaraudalla kahvikassaa hamuavat murtovarkaat ovat väistymässä.
Suomessa on syytä varautua ammattimaisen ryöstelyn yleistymiseen. Muissa Pohjoismaissa taidevarkaudet ovat kasvussa.
Turvallisuus maksaa
Suomen museoliitto on korostanut pitkään, että esimerkiksi taidemuseoiden on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota teostensa turvallisuuteen.
Liitto järjestää museoväelle asiaan liittyvää täydennyskoulutusta.
Oulun taidemuseon vt. johtaja Elina Vieru sanoo, että vuoden alussa tullut uusi museolaki velvoittaa suunnitelmallisuuteen, joka koskee myös turvallisuusjärjestelmiä.
"Kyllä taiderikollisuuden lisääntymiseen on varauduttava pitämällä valmiustilaa yllä. Varkaat eivät tule kello kaulassa", Vieru huomauttaa.
Suuret taidekokoelmat pystyvät kustantamaan tunnistimia ja henkilökuntaa. Hälytin alkaa parkua, jos Oulun taidemuseossa taulua siirtää sentinkään.
Pienille toimijoille turvallisuus on hankalampi kysymys, sillä se maksaa.
"Saattaa olla, että pienessä museossa ei kameravalvontakaan ole yleensä riittävä", Liikkanen selvittää.
Nykytaide ei kiinnosta
Museot käyttävät Suomessa yleisesti vartiointiliikkeiden palveluita. Rovaniemen taidemuseon pohjakassan ryöstänyt janoinen heppu jäi kiinni parissa minuutissa.
Suomalaisia taidekokoelmia on tähän saakka suojellut niiden sisältö. Suomessa ei ole kovin runsaasti kansainvälisesti kiinnostavaa arvotaidetta. Van Goghit, Gauguinit, Renoirit ja muut klassikot puuttuvat.
"Esillä on hyvin paljon nykytaidetta joka ei hirveästi varkaita kiinnosta, luultavasti sen heikon myynnin vuoksi", myöntää Hilkka Liikkanen.
Oulun taidemuseon Elina Vieru lisää, että toistaiseksi pahin vitsaus ovat olleet julkisten taideteosten liepeillä liikkuvat töhrijät. Museot ovat tähän mennessä joutuneet varautumaan enemmän ilkivaltaan kuin varkauksiin.