Huu­ta­jat on it­se­näi­sen Suomen maa­merk­ki

Oululainen mieskuoro Huutajat on yksi itsenäisyyden juhlakirjan läpimurtajia. Huutajat tuodaan näyttävästi esille opetusministeriön vetämässä maamme itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden vietossa.

Oululainen mieskuoro Huutajat on yksi itsenäisyyden juhlakirjan läpimurtajia. Huutajat tuodaan näyttävästi esille opetusministeriön vetämässä maamme itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden vietossa.

Sitran ideoimassa ja Artprintin kustantamassa Läpimurtoja - Suomi 90 -itsenäisyyden juhlavuoden kirjassa paljastetaan kuoron syntyhistoria.

Huutajien perustajiksi on ilmoittautunut moni. Rakkaalla, äänekkäällä lapsella on niin monta isää, että kuoron johtajaa tuppaa naurattamaan.

"Minun ja Antti-Jussi Penttilän välisistä keskusteluista Haarikan pöydässä idea kuorosta lähti liikkeelle", Petri Sirviö kertoo kirjassa.

Huutajat esiintyi ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivän juhlassa Oulussa 1987. Kuoro esitti isänmaallisia lauluja. Yleisö suhtautui hämmentyen, ihaillen ja innostuen.



Pohjoinen hyvin esillä


Kirjaan valikoituneiden "läpimurtajien" maantieteellinen jakauma saattaa painottua hieman Pohjanmaa-voittoiseksi, vaikka Oulu ja pohjoinen ovat myös hyvin esillä.

Huutajien ohella kirjassa on esillä Oulun ylpeys Technopolis, jonka toimitusjohtaja Pertti Huuskonen pääsee kertomaan poliksen tarinan. Rovaniemeläinen Antero Ikäheimo valottaa Lappsetin historiaa ja Pertti Yliniemi Lapland Hotelsin tarinan.

Kemin entinen kaupunginjohtaja Juhani Leino kuvaa ideaa, joka syntyi sihteerien telmimisestä lumessa ja kehittyi jään ympärille omaksi brändikseen suomalaisen jäänmurtamisen käyntikorttina Kemissä.

Eikä kirjassa unohdeta Anu Pentikiä ja Mr Lordia Tomi Putaansuuta, joiden tarina tulee kerrotuksi. Pohjoinen kulttuuri tulee näkyville myös Peter von Baghin kirjoituksessa Sodankylän elokuvajuhlista.



Työn tulos puhuu


Näyttävässä 200-sivuisessa, suomeksi ja englanniksi julkaistussa kirjassa äänensä saavat kuuluville monet yrittäjät, joiden työn tulokset puhuvat parhaiten heidän puolestaan.

Yhteistä heille on omaan keksintöön tai liikeideaan perustuva yhden ihmisen yritystoiminta.

Vuokatin hiihtoputki, Muumimaailma tai Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät ovat ilmiöitä, joita ei olisi olemassa ilman yhden ihmisen jääräpäisyyttä kussakin tapauksessa.

Samaa voi sanoa Sulkavan Souduista, jotka veneenveistäjä Kauko Miettinen ajoi vastustuksesta huolimatta läpi, ihan Daniel Defoen Robinson Crusoe -kirjasta pikkupoikana saamansa vision pohjalta. Tänään vesi ja vene soutajineen muodostavat brändin, joka vetää tuhansia soutajia kesäviikonloppuna Partalan saaren ympärille.



Osaaminen laajaa


Uuden ajan rakennemuutos näkyy Sitran työryhmän valitsemien "läpimurtajien" joukossa. Kirjassa on runsaasti huomio- ja verkostotaloudessa syntyneitä vapaa-ajan, urheilun, kulttuurin ja matkailun ympärille rakentuvia yrityksiä ja ilmiöitä.

Kansantaloutemme selkärankaa kannattavien Nokian, Wärtsilän ja Koneen kaltaisten suurten vientiyritysten tilalle on otettu uusia tekijöitä kansantuotteen rakenteessa aikana, jolloin metsäteollisuuden ankara rakennemuutos ravistelee maata.

Perinteiset leiväntuojat saavat rinnalleen runsaasti edistysmielisiä pk-yrityksiä, muistuttaen suomalaisen osaamisen laajuudesta ja siitä moninaisesta toimijoiden ketjusta, jolle hyvinvointi rakentuu.

Suomen menestyksen takana on runsaasti suurelle yleisölle tuntemattomia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kirjassa jokainen saa arvioida, mikä on se tekijä, jolla juuri hänen ideansa ja toimintatapansa on johtanut jopa maailmanlaajuiseen menestykseen.



Tiedettä ja urheilua


Tieteentekijöistä kirjassa haastatellaan muun muassa kahta akatemiaprofessoria, oululaislähtöistä Leena Palotietä ja Ilkka Hanskia.

Urheilun saralta mukana ovat Keke Rosberg, ensimmäinen suomalainen formulavoittaja, sekä maailmanmestaruuden tuoneet kiekkoleijonamme.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva päätoimittaja, joka on osallistunut Suomi 90 -kirjan kirjoitustyöhön.

Ilmoita asiavirheestä