Huus­ko­nen: Palk­kiois­sa­ni ei ole mys­tiik­kaa

Pörssiyhtiö Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen ihmettelee PKC Groupin toimitusjohtajan Harri Suutarin lukijan kirjoitusta tiistain Kalevassa.

Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen ihmettelee palkkiosopimuksestaan noussutta hälyä. Sopimuksessa ei ole mitään salamyhkäistä, hän sanoo.
Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen ihmettelee palkkiosopimuksestaan noussutta hälyä. Sopimuksessa ei ole mitään salamyhkäistä, hän sanoo.

Pörssiyhtiö Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen ihmettelee PKC Groupin toimitusjohtajan Harri Suutarin lukijan kirjoitusta tiistain Kalevassa.

Suutarin mukaan Technopoliksen osakkeenomistaja ei pysty selvittämään Huuskosen kokonaispalkkion suuruutta Technopoliksessa. Kokonaispalkkio on Suutarin mukaan salainen.

"Minun sopimuksessani Technopoliksen hallituksen kanssa ei ole mitään mystiikkaa. Kaikki on kerrottu, niin palkka kuin palkitsemisenkin periaatteet. Lisäksi ne ovat yhtiökokouksen hyväksymiä asioita. Asiat eivät kuitenkaan ole heti ensimmäisessä lauseessa, jossa kerrotaan yhtiökokouksen päätöksistä. Tietokoneella joutuu ehkä klikkaamaan pari, kolme kertaa, ennen kuin tiedot löytyvät", kertoo Huuskonen.

Huuskosen mukaan vuoden 2008 yhtiökokous päätti, että Technopoliksen hallitus tekee hänen kansaan erillissopimuksen, joka takaa hänelle pääasiallisesti samat edut kuin hän saisi yhtiön toimitusjohtajana.

Taustalla oli se, että Huuskonen oli syksyllä 2008 siirtymässä Technopoliksen päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Keith Silverang.

Huuskonen sai luvan pitää hänelle toimitusjohtaja-aikana myönnetyt optio-oikeudet. Puheenjohtajakaudelleen hän sai oikeuden 140 000 uuteen optio-oikeuteen.

Hallituksen puheenjohtajana Huuskosen rahapalkkio tulisi olemaan kokonaisuudessaan 339 000 euroa vuodessa.

"Minulla olisi nyt oikeus merkitä Technopoliksen osakkeita, joiden hintahaarukka on 3,5-7,3 euroa, mutta merkitsemisessä ei ole järkeä, koska Technopoliksen pörssikurssi on painunut noin 2,30 euron tasolle, eli tällä hetkellä optiot ovat arvottomia", muistuttaa Huuskonen.

Bonuksia tai tulospalkkioita Huuskosen sopimukseen ei kuulu.



Eläkeikää
ei ole sovittu


Huuskonen kertoo, että hänellä ei ole sovittuna tiettyä ikää, jolloin hän jää eläkkeelle. Technopolis on maksanut noin parinkymmenen vuoden ajan noin 6 000 euroa vuodessa Huuskosen ylimääräistä eläkemaksua. Eläkepaketista sovittiin 1980-luvulla.

Ensimmäinen mahdollinen hyödyntämisikä olisi 55-vuotiaana, mutta kertymä on Huuskosen mukaan niin pieni, ettei sitä voi eläkkeeksi sanoa. Huuskonen on nyt 52-vuotias.

"Technopolis on kertonut kaiken minun ja Technopoliksen johdon palkoista. Noudamme Keskuskauppakamarin suositusta hyvästä hallintotavasta (corporate governance). Pörssiyhtiöissä ei ole mitään salaista", painottaa Huuskonen.

Hän ihmettelee Suutarin motiiveja kirjoituksen teossa. "Mielestäni meillä ei pitäisi olla mitään känää Harrin kanssa. Onkohan siellä PKC:ssä joitakin paineita?"



Hyvä hallintotapa
ohjaa pörssiyhtiöitä


Keskuskauppakamarin johtaja Leena Linnainmaa muistuttaa, että pörssiyhtiön pitää kertoa toimitusjohtajan palkat, palkkiot, eläkejärjestely ja mahdollinen irtisanomiskorvaus. Ne ovat asioita, jotka kuuluvat pörssiyhtiöiden hyvään hallintotapaan.

"Jo pörssiyhtiö poikkeaa koodista, on vaikea ajatella, että yhtiö toteuttaa avoimuutta tiedotuksessaan. Avoimuus on tänä päivänä ajan henki."

EU:n komissio antaa 21. huhtikuuta 2009 uuden suosituksen pörssiyhtiöiden johdon ja valvontaelinten palkoista ja palkkioista. Suosituksessa korostetaan avoimuutta kerrottaessa yritysjohdon palkoista, optioista, bonuksista, eläke-etuuksista ja irtisanomiskorvauksista.

Ilmoita asiavirheestä