Virne - huumori suomalaisessa valokuvataiteessa, II osa.
Näyttely Mikkelin valokuvakeskuksessa 1.9. saakka. Olli Jaatinen:
Virne - huumori suomalaisessa valokuvataiteessa. Julkaisijat Suomen valokuvataiteen museo ja Kustannusosakeyhtiö Musta Taide, 2002.
Mikkelin valokuvakeskus on koonnut Virne-näyttelyn kuvat lähettämällä osallistumiskutsun Valokuvataiteilijoiden liiton jäsenille. Valokuvakeskus metsästi kutsullaan nimenomaan huumorikuvia, ja vastauksena kutsuun kuvia saapui lähes sadalta kuvaajalta kahden ripustuksen verran.
Ensimmäinen näyttely järjestettiin viime kesänä. Näyttelyn toinen ripustus on esillä Mikkelin valokuvakeskuksessa syyskuun alkuun saakka, ja näyttelyyn liittyvä kirja ilmestyi kesäkuussa.
Mukaan päässeestä kuvapaljoudesta huomaa, että huumorikuva on sekä valokuvataiteilijoiden että näyttelyn järjestäjien mielestä varsin venyvä käsite. Käsite kattaa tilannekomiikan ja hassut sattumukset, vitsikkäiksi lavastetut tilanteet, omituiset kanssaihmiset sekä kuvan ja sanan rinnastuksiin perustuvat hauskuudet.
Kuvia on näyttelyssä todella paljon. Eri kokoisia huoneita galleriatilassa on useampia, ja enimmillään yhdellekin seinälle on saatu mahtumaan reilut parikymmentä valokuvaa. Täyteen ahdetuilla seinillä ovat vierekkäin sulassa sovussa vanhan polven kuvaajien kuten esimerkiksi Caj Bremerin klassikko-otokset, jotka perustuvat ratkaisevaan hetkeen, ja nuorten kuvaajien projektiluonteiset kuvalavastukset.
Näyttely saa hyvälle tuulelle, ja runsaudesta on ainakin se hyvä puoli, että jokainen löytää kuvista ainakin jotain hauskaa. Pohjoissuomalaisista kuvaajista ovat mukana ainakin Jorma Mylly, Esko Männikkö ja Markku Siekkinen. Jorma Myllyn kuva palavan rakennuksen edustalla poseeraavista palomiehistä on oikeasti hauska otos. Ottaessaan ryhmämuotokuvaa tietyn ammattiryhmän edustajista kuvaaja on samalla pyrkinyt hauskaan lopputulokseen. Kuvan lavastuksellinen idea on kertakaikkisen loistava.
Esko Männikön kuvat eivät oikein tunnu kuuluvan tähän näyttelyyn. Näyttelyn kokonaisuus painottuu lavastettuun tai sattumalta löydettyyn tilannekomiikkaan ja vitsikkyyteen, jota Männikön kuvista ei etsimälläkään löydä. Maaseudun poikamiehiä esittävät kuvat ovat omalla hellyttävällä tavallaan humoristisia, mutta tässä näyttelyssä niille ei tee mieli edes hymyillä, jottei tuntisi loukkaavansa kuvan esittämiä henkilöitä.
Noin 160-sivuisessa Virne-kirjassa pohditaan muun muassa huumorin olemusta sekä vitsien, komiikan ja huumorin välisiä eroja. Kirja on Musta Taide -lehden numero 3/2002 ja Suomen valokuvataiteen museon Pieni valokuvakirjasto -julkaisusarjan neljäs teos.
Kirjan hauskimmassa ja mielenkiintoisimmassa artikkelissa taiteen tohtori Merja Salo kirjoittaa ilmeistä ja tunteista, jotka näkyvät ihmisen kasvoilla. Artikkelin kuvituksena on Suomen kuvalehden vuonna 1921 järjestämässä ilmekilpailussa palkittuja kuvia.